Tuhotaanko lähiökulttuuria, julkaistu K-U 12.06.2018

Jampan ostarin purku on aloitettu?

Noin viikko sitten perjantaina kävin vakio Ärrällä, Jampan ostarilla kahvilla. Jampan ostari on viimeisiä 70-luvun betonilähiökulttuurin monumentteja, käyn siellä kerran pari viikossa aamukahvilla. Toisin kuin esimerkiksi Itä-Helsingissä, Jampan ostari on pysynyt kohtalaisen hyvässä kunnossa, ja paikalliset ihmiset käyttävät, varsinkin kesäisin ostaria kohtaamispaikkana. Aivan kuten toria keskustassa. R-Kioski tarjoaa yhden pöydän, kaksi tuolia ja tuhkakupin aamuisille kahvin juojille. Välillä väkeä on ollut niin paljon, että penkit ovat olleet käytössä viereisen pizzerian kohdiltakin.

Keskustelun aiheena, tuona kyseisenä aamuna oli penkkien mystinen siirtyminen parkkipaikan toisella puolella olevan puistokaistaleen puiden alle. Tässä kohtaa huomauttaisin monien kahvittelijoiden liikkuvan keppien ja rollaattorien avulla. Liityin keskusteluun, koska huomasin myös itse jääneeni ilman istumapaikkaa. Tosin saan kyllä istua töissä koko päivän, joten minulle seisominen tekee vain hyvää. Keskustelussa ihmeteltiin kovasti, miksi penkit piti viedä pois?

Myöhemmin samaa asiaa ihmeteltiin myös Facebookissa, ja syytöksiä penkkien poistosta lenteli moneen suuntaan. Vielä tuona perjantai aamuna keskustelussa toivoin, että kaupunki on varmaan tuomassa meille uudet hienommat penkit, koska moneen kertaan olemme kuulleet, virkamiesten kertovan kuinka tärkeätä on kehittää myös Jampan aluetta.

Näiden kahvien jälkeen on todettava, ettei kaupunki toimittanut uusia hienompia penkkejä, vaan Jamppalaiset työmiehet ja vanhukset juovat tästä lähtien kahvinsa seisten. On erittäin ikävää, jos tätä Kaurismäkeläistä lähiökulttuuria aletaan tuhoamaan Jampasta. Olen itse betonilähiöiden kasvatti, ja myönnän omaavani vahvat tunnesiteet lähiökulttuuriin. R-Kioskin kahvimyynti on rikastuttanut Jamppalaista lähiökulttuuria moninkertaisesti. Torikahvila tyyppiset keskustelut R-kioskin edessä ovat kaikille avoimia ja aiheet liikkuvat autoista valonnopeuden syvimpiin olemuksiin.

Me Jampan ostarin vakioasiakkaat haluamme penkit takaisin, entistä hienompina ja anteeksipyynnön saattelemina.

Tuomas Käyhkö

Jamppalainen

 

Huolta vesistöstä, julkaistu HS 21.05.2018

KIINNOSTAAKO HELSINKIÄ JA VANTAATA YMPÄRISTÖ?

Vantaanjoen vesistöä on vuosikaudet kunnostettu ja saatu myös paikallinen taimenkanta elpymään. Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) on tehnyt paljon työtä kutusoraikkojen saamiseksi soveltuviin kohtiin vesisistöä. Helsingin ja Vantaan kaupunkien kalaistutukset vaikeuttavat paikallisen kalakannan kehittymistä. Laitoksissa kasvatetut kalat lisääntyvät luonnon kalojen kanssa ja tuloksena on heikosti luonnossa selviytyviä jälkeläisiä. Helsingin vanhankaupungin kosken vesivoimala taas tuhoaa vaelluskalakantoja, kun merelle pyrkivät nuoret vaelluskalat pyöritetään laitoksen turbiinien läpi.

Vaikka jätevesipäästöt vesistöön on saatu laskemaan, niin Helsinki edelleen laskee satoja ellei tuhansia kuutioita jätevesiä Vantaanjokeen. Jätevedet aiheuttavat hapettomia alueita jokeen. Vaelluskalojen, kuten meritaimenen selviytyminen hapettomien alueiden yli voi olla mahdotonta. Pohjakaloille ja poikasille ne ovat kohtalokkaita.

Helsingillä ja Vantaalla on nyt valinnan paikka. Tehdäänkö historiallinen ympäristöteko vai jatketaanko kalojen pilkkomista turbiineissa ja estetään luonnonmukaisen kalakannan toipuminen?

Entisenä Helsinkiläisenä, pidän tilannetta huolestuttavana. Vantaanjokea ei pidä käyttää viemärinä missä istutettuja kaloja kaupunkilaiset onkivat ruokapöytään.

Tuomas Käyhkö

Järvenpää

Liberaalit arvot ja vihreät

Presidentinvaalien aikana monet meistä aktiiveista saimme jälleen kerran mahdollisuuden tavata ihmisiä toreilla ja somessa. Samaan aikaan on varsinkin somessa nähtävissä minulle vielä melko tuoreita käsitteitä, käsitteitä joista jouduin keskustelemaan jo kuntavaalikampanjan aikana, “vihervassarit”, “punavihreät” jne. Monesti olen siis kohdannut ennakkoluuloja vihreistä, joihin on vahvasti liittynyt vasemmistolainen ajattelu. Siispä päätin nyt lopulta selvittää mistä tässä on kysymys? Itse liityin vihreisiin, koska en koe olevani vasemmistolainen enkä oikeistolainen, vaan vastuullinen liberaali.

Simo Raittila kirjoitti 3.10.2014 vihreästä liberalismista mielestäni varsin osuvasti Vihreä Tuuma verkkolehdessä (https://www.vihreatuuma.fi/mita-on-vihrea-liberalismi/). Puran nyt tässä omia ajatuksiani hänen 3 teesistä vihreästä libreralismista.

1. “Ihmisiä tulee kohdella yksilöinä ja jättää heille lopullinen valta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja”

Vasemmistolainen ajatusmaailma on jokseenkin päinvastainen teesin loppuosan kohdalta. Elämme yhteiskunnassa, jossa valtio ajattelee ettei ihmiset itse osaa tehdä oikeita ratkaisuja. Toisaalta voisi myös ajatella, että valtio ja muu hallinto ei halua luopua vallastaan ihmisten elämään? Yrityselämässä pyritään usein asiakaslähtöiseen ajatteluun, palveluita ja tuotteita tuotetaan tarpeeseen ja palvelemaan asiakasta, jotta ihminen voi itse vaikuttaa valinnoillaan omaan elämän laatuun.

Kohdellaanko meitä yksilöinä, vai ihmisryhminä, työttömät, lapsiperheet, keskiluokkaiset, rikkaat ja köyhät? Mielestäni aivan liikaa. Kansaa ei pitäisi jakaa näin karkeasti. Köyhä voi olla lapsiperheellinen kuten rikaskin tai työtön tai keskiluokkainen. Miten lakeja voidaan säätää erikseen heille, no ei voida, silti monet niin haluaisivat tehdä. Se on kuin katsoisi maailmaa tyhjän vessapaperirullan läpi.

Lakien pitäisi olla pääasiassa puitteita minkä sisällä toimitaan, joskus tarvitaan voimakkaampaa ohjausta tottakai esim. liikennevaloissa ei voi olla punaiselle valolle mitään vaihtoehtoista tulkintaa. Vaikka olenkin kuullut vanhoista vihreistä ja vaalean punaisista liikennevalo käsitteistä, täytyy tämän tyyppisiä asioita lailla yksiselitteisesti määrätä.

Suomessa taas kaupoissa ollaan menty holhouksessa jo liian pitkälle, kun 44 vuotiaalta ihmiseltä pyydetään henkilöllisyystodistus kassalla hänen ostaessaan alkoholitonta viiniä.

    2. “Vapaat markkinat edistävät ihmisten hyvinvointia ja toiveita. Valtion lakien tulee kuitenkin taata, ettei markkinoilla voi toimia tuhoten korvauksetta toisten elinympäristöä tai rääkäten eläimiä”
    Tässä kohtaa tulee vastuullisuus esiin. Puitteet mistä edellä mainitsin, on oltava tarpeeksi väljät, jotta markkinoille syntyy riittävästi erilaisia ja eritasoisia tuotteita. Kun tuodaan kestävä kehitys oikeasti mukaan päätöksentekoon alkavat puitteet rakentumaan oikeille arvoille.
    Ihmisten on oltava keskipisteessä, ja tällä tarkoitan koko kansaa. Vastuullinen yhteiskunta huolehtii omista kansalaisistaan ja tarjoaa valitusta, sivistystä ja myös terveydenhuoltoa ja kuntoutusta. Holhouksella saadaan kyllä tilastoja kauniiksi, mutta samalla syödään kaikkien itsemääräämisoikeutta perustellen kustannuksia ja tilastoja.
    Ihmiset eivät ole tyhmiä, kuten holhouksen kannattajat usein ajattelevat. Ihmiset löytävät porsaanreikiä, alkavat soveltamaan lakia ja valitettavasti holhous myös ruokkii rikollisuutta. Usein olen kuullut esim junassa, kun joku on menossa Virosta hakemaan “lastia”, kun hän ottaa ylös tilausta kavereille. “Montako lavaa haluat” on melko normaalia keskustelua. Näin ei saisi olla, lain mukaan alkoholia saa tuoda vain omaan käyttöön. Lainsäätäjät kuitenkin saavat tämän tyyppisillä ratkaisuilla tilastollisesti kulutuksen vähenemään, koska lainkuuliaiset ihmiset (joilla yleensä ei ole esim päihdeongelmaa) tottelevat lakia. Ongelma on kuitenkin vakavampi, koska iso osa ihmisistä ei enää välitä noudattaa lakia, jonka kokevat kosmeettiseksi lainsäätäjän mielipiteeksi. Voin vain kuvitella tullimiehen motivaatiota työhönsä kun hän alkaa selvittämään kenelle nuo nelosoluet ovat menossa.
    3. “Julkisen vallan pitää tuntea rajansa. Se saa puuttua yksilöiden toimintaan vain yhtäläisesti sekä mahdollisimman neutraalisti ja läpinäkyvästi”
    Nykyinen hallituksemme on kunnostautunut tämän vastakohdan toteutuksessa loistavasti, viimeisin osoitus on ns. “Aktivointilaki”. Kun valmistelussa ei riittävästi oteta aikaa ja laatua mukaan, niin tulos on sen mukaista. Läpinäkyvyys koetaan valitettavasti edelleen ongelman, eikä sen vahvuuksia haluta myöntää. Ilmeisesti tavoitteena ko. laissa on saada jälleen kerran kosmeettinen positiivinen tilastoihme.
    Sen sijaan, että valtio tuottaisi työllistymiselle mahdollisuuksia, haluaa se työttömät järjettömiin 3 tunnin työsuhteisiin tai orjiksi yrityksiin ja kuntiin. Porkkana voittaa kepin aina, joka kerta. 5€ menetys päivässä työttömälle, ruokkii jälleen kerran rikollisuutta ja harmaata taloutta. Harmaan talouden torjunnassakin on käyty vain lähinnä työntekijöiden kimppuun vaatimalla pankkeja selvittämään mistä ihminen on saanut käteistä. Todennäköisesti hän on myynyt tappiolla käytettyjä tavaroita, selvitäkseen veloista. En usko kenenkään sanovan, että myin huumeita ja nämä jäi voittoa. Samaan aikaan isot yritykset lypsävät yritystukia, ja tekevät aggressiivista verosuunnittelua, täysin laillisesti, kunnes hautaavat rahat veroparatiiseihin. Yhtäläisesti, neutraalisti ja läpinäkyvästi ovat niitä lähtökohtia, millä tehdään puitteet verotukseen, tukiin ja koko yhteiskuntaan.

Lapset säilöön ja pommien eteen kriisimaihin

En ole muistaakseni koskaan raahautunut mielenosoituksiin, olen pitänyt niitä vallapitäjien järjestyksenpito keinoina. Eräänlaisina venttiileinä, mitä kautta kansalaiset voivat päästää höyryjä ulos ja alistua korkeamman käskyvallan määräyksiin. Se on tehokasta, samaan aikaan hallinto saa maailmalta kiitosta sananvapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta, vaikka kyse onkin vain sisäisestä kriisin hallinnasta. Mielenosoituksista on ilmoitettava viranomaisille (poliisille), joka halutessaan rajoittaa, käskee ja muokkaa mielenosoitusta, sellaiseksi, ettei nykyiselle hallinnolle (työnantajalle) aiheudu ongelmia, vaan aikaansaadaan myötätuntoa hallinnolle.

Viime lauantaina tein poikkeuksen, vierailin support demon järjestämässä lasten päivässä Narinkkatorilla. Aihe on arka suomalaisille, haluaisimme auttaa hädänalaisia, mutta emme haluaisi maksaa siitä. Kun “nykyaikainen demokraattinen” valtio aloittaa lapsi perheiden säilöönoton (vangitsemisen) ja pakkopalauttaa lapsia ja perheitä vaarallisille alueille, olemme menneet liian pitkälle. Surullisinta on viranomaisten toiminta, päätökset tehdä esim. Irakista turvallinen maa, vain sillä perusteella, kun joku toinenkin EU maa on näin tehnyt. Sivistynyt kansa tarvitsee myötätuntoa, vaikkei nyt tällä hetkellä turvapaikkaa voitaisikaan antaa, niin ei ole mitään perustetta tehdä näistä ihmisistä hallinnollisilla päätöksillä rikollisia. Yksinkertaisesti palautukset on keskeytettävä, siksi aikaa kun löydetään muu ratkaisu tai kriisit kotimaissa hallintaan.

Mikä muu ratkaisu? EU:n on tehtävä se rauhantekijän työ, mistä sitä on paljon kehuttu. Tilanne on haastava, etelä-euroopan maihin tulee kymmeniä tuhansia turvapaikan hakijoita viikossa. Eivät he kaikki mahdu lomarannoille, euroopan on löydettävä yhteinen politiikka, otettava tilanne hallintaa, samoin kuin poliisi ja viranomaiset tekevät mielenosoituksille suomessa.

Turkki on valinnut diktaatorijärjestelmään vievän tien, ja sopimukset miljoonien pakolaisten hallinnasta tulevat varmasti olemaan pöydällä. EU ei voi muutenkaan tehdä sopimuksia diktaattorien kanssa. Kauppaa tullaan käymään kuitenkin tulevina vuosinakin poliittisella tasolla Turkin kanssa, nyt jos koskaan tarvitaan yhtenäinen eurooppa, emme voi antaa rasismin ja diktatuurin repiä eurooppaa kahtia yhtään enempää. Tämä työ alkaa meidän toreilta, ja meidän hallintotavoista. Meidän jokaisen käytös vaikuttaa tulevaisuuteen, nyt on päätettävä onko suomi tulevaisuuden demokratia vai suuntaammeko mekin aikaan, jota eräässä juhlarahassa hallituksemme meille jo esitti.

Viimeiset hetket pelastaa tulevaisuus

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Haasteena onkin nyt rakentaa kaupunkeja kestävälle pohjalle, joka suojelee luontoa ja ympäristöä. Tämä kannattaa ja pitää tehdä nyt, muuten 10 – 20 vuoden päästä maksamme moninkertaisesti seurakset. Me haluamme jatkossakin hengittää puhdasta, raikasta ilmaa, kulkea luonnossa, metsissä missä on elämää. (Yllä oleva kuva Thaimaasta, onko tässä LVM tavoitteet, lisää liikennettä ja lämmintä ilmastoa?)

Kovat arvovalinnat mitä nykyinen hallitus tekee, ovat lyhytnäköisiä ympäristön kannalta. Ammattimaisesta liikenteestä poistuu sääntelyä, mikä tuo tuhansia ellei kymmeniä tuhansia autoja liikenteeseen. Samaan aikaan LVM askartelee liikenteen päästöjen kanssa. Lisää alkoholia bensaan ?

Päästöjä saadaan alaspäin tuomalla julkinen liikenne kehä III ulkopuolelle, antamalla ihmisille mahdollisuus elää ilman omaa autoa. Päästöjä saadaan alaspäin nostamalla vähäpäästöiset autot edullisemmaksi käyttää ja hankkia kuin perinteiset polttomoottori autot. Päättäjät ovat sokaistuneet kuskittomista ajoneuvoista ja visioivat robottitakseista. Robottibussit omilla kaistoillaan voivat ehkä olla mahdollisia, mutta takseissa en jaksa uskoa niiden toimintaan. Alla muutama esimerkki, mitä insinöörit eivät ehkä ajattele, kun miettivät algoritmeja.

Robottitaksi saapuu paikalliseen ravintolan eteen kello 1:30 (valomerkin aikaan), taksin tilanneita on paikalla 5 eri seuruetta, kaikki jossain määrin päihtyneinä. Kenet robottitaksi ottaa kyytiin ?

Oletetaan, että joku seurueista pääsee taksin kyytiin. Heitä 6 neljälle istuimelle, miten toimii robotti? Osoitteeksi sanotaan vanha hertsika, lähelle sitä hyppyrimäkeä, katuosoitetta ei ole tiedossa, mihin robotti ajaa? 5 jää matkan varrella pois ja viimeinen nukahtaa. Tietääkö robotti missä kohti alkaa herättämään asiakasta ja miten herätys mahtaa tapahtua? Oletamme, että asiakas sattumalta herää oikeassa kohdassa, maksaa jopa kyydin, mutta jalat ei kanna. Taluttaako robotti asiakkaan kotiin asti?

Samanlaisia “palveluketjuja” voisin luetella useista avustettavista kyydeistä, mutta jokainen voi niitä itsekkin miettiä.

LVM suunnittelee myös turvaistuinpakkoa takseihin. Ajatus on tietysti turvallisuusnäkökulmasta erittäin hyvä. Aamulla päiväkotiin 13 lasta vievä koulutaksi vie seuraavaksi esikoululaiset, sitten ala-astelaiset ja vielä yhden kierroksen 130 cm pitkiä alaikäisiä lapsia … laskitko montako turvaistuinta auton täytyy ottaa kyytiin töihin lähtiessään? vastaus on 52 kpl. Hyvältä kuullostaa, vai mitä? On liene selvää, että koulukuljetukset siirtyvät busseihin missä turvaistuimia ei tarvita. Taksit joutuvat isoihin asiakaspalveluhaasteisiin, kun kauppaostoksilta kotiin haluava kotiäiti unohti ottaa mukaansa 5 ja 6 vuotiaiden turvaistuimet. Perheellisten kannattaa lain tultua voimaan raahata mukanaan turvaistuimia, koska E-sarja mersuun ei mahdu edes yhdelle lapselle 4 eri kokoista turvaistuinta, siltä varalta, jos joku lapsi osuisi kyytiin tänään.

Absurdia lakivalmistelua, ja se mitä olen kuullut kulissien takana keskusteltavan, on vielä uskomattomampaa. Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa yhteiskuntaa sanelu politiikalta ja ala-arvoiselta lainvalmistelulta.

Jakamistalous on katastrofi ympäristölle, LVM miettii 98 bensaa?

Aikaa on nyt kulunut 6 vuotta, siitä kun Uber, Lyft ja muut jakamistaloustaksit aloittivat toimintansa New Yorkin kaupungissa. Uuden kauniin maailman, jakamistalouden, seurauksena 2015 – 2016 metro menetti 6 – 7 miljoonaa matkaa ja bussit noin 12 miljoonaa matkaa. Nämä matkat tehtiin pääasiassa ns. yksityisautoilla. Yhteensä se tarkoitti 900 miljoonaa ajokilometria yksityisautoilla lisää ja 3 – 4 % lisääntynyttä liikennettä. (Lähde: New York City Streetblog). Tämä ei ole mitenkään kestävää kehitystä ilmaston, ympäristön, talouden tai julkisen liikenteen kannalta. Chrysler 300 2006-2010 mallilla laskettuna CO2 päästöjä tuli vuodessa New Yorkiin 198 000 000 kilogrammaa, huom. kilogrammaa… Tätä ei kompensoida luopumalla 98 oktaanisesta bensasta, ihan edistyneenä arvionakin, joku insinööri varmaan laskee nopeasti paljonko alkoholia pitää lisää Helsingin alueella bensaan, että pysytään edes nykyisissä lukemissa.

LVM perustelee uutta lakia liikenteen palveluista, myös sillä että, uudet tekniikat ja mahdollisuudet vähentävät taksien tyhjänä ajoa ja tätä kautta nostavat käyttöastetta sekä kannattavuutta. Voittajana tietysti on asiakkaat alentuneina hintoina ja taksit parantuneella liikevaihdolla. Palataanpa hetkeksi NYC Streetblogin selvitykseen jakamistalouden vaikutuksesta liikenteeseen.

Luvallinen taksi New Yorkissa ajaa tyhjänä keskimäärin 7 – 8 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Sitten jakamistalouskulkuneuvo, joka siis LVM:n mukaan on tehokkain ja aina se lähin auto, heillä tyhjänä ajoa on 12 – 13 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Kuulostaako tämä nyt siltä, mitä ministeriö meille lupaa, vai onko jälleen kerran valmistelussa vain luotettu jakamistalousyhtiöiden antamiin tietoihin? Mistään ei tunnu löytyvän faktaa tukemaan ministerinkin ääneen sanomia arvioita.

Voisiko olla niin, että New York onkin ns. yksittäistapaus, ja muualla asiat on paremmin, ainakin Suomessa ne tulevat olemaan paremmin. Kurkistetaan sitten toiseen kaupunkiin, Lontooseen, missä jakamistalous on kehittynyt liiketoiminnaksi. (Rumpujen kolinaa…) Vuodesta 2009/10 vuoteen 2015 ”private hire taxis”, jotka sisältävät Uberin lukumäärä nousi yli 40000 tuhannella ajoneuvolla. Pelkkiä Uber autoja tuosta määrästä on 25000 kpl. Näiden 2 kaupungin kokemusten perusteella ei voi muuta kuin todeta kaksi isoa asiaa. Ensiksikin yksityisautoilu ei vähene jakamistaloudessa, se lisääntyy, ja yhteiskunnan tukema julkinen liikenne tarvitsee entistä enemmän taloudellista tukea. Toiseksi Suomessa tarvitaan isoja leikkauksia päästöihin, jos laki liikenteen palveluista todellakin tulee voimaan, joka New Yorkin ja Lontoon kokemusten pohjalta, tulee lisäämään päästöjä, sekä ruuhkia.

Vaikka laskelmani ovat vain suuntaa antavia, niin kestävä kehitys ja vihreä talous nousevat parhaiten kehittämällä nykyistä julkista liikennettä ja nykyistä maailman parhainta taksijärjestelmää.

 

 

 

Politiikka ja sananvapaus

 

Kuntavaalit ovat sujuneet Järvenpäässä hyvässä sovussa. Ehdokkaat eri puolueista ovat pitäneet omia teemojaan esillä ja vältelleet joutumasta väittelyyn muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Itse olen tuonut hallituksen politiikkaa ja puolueiden välisiä eroja, hieman ehkä epämuodikkaasti julkisuuteen. Mielestäni äänestäjillä on oikeus tietää millaisten arvojen takana ehdokkaat seisovat. Yksi keino nostaa kissa pöydälle on vanha kunnon provosointi, joka oikein käytettynä tuo keskusteluun monia ääripäitä sekä mahdollistaa myös uusien ratkaisujen löytymisen. Muutenkin suora puhe, ja joskus ehkä hieman ronskikin kielenkäyttö ovat mm. sosiaalisessa mediassa asioita, jotka nostavat tunteet esiin. Tällaista on sananvapaus, ja hyvä näin, kunhan kuitenkin noudatamme toisia kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Vaalikampanjoiden lähestyessä loppuaan, monet kokeneemmat ehdokkaat ovat alkaneet, muistuttelemaan meitä muita siitä, että yhteistyö on tärkeää, jopa niin tärkeää, ettei ihan kaikkea saisikaan kampanjan aikana ääneen sanoa. Onko tilanne lautakunnissa edelleen sellainen, että yksittäinen pienen puolueen edustaja tottelee isoja puolueita tai on yhteistyökyvytön? Raikas tuulahdus 1800 luvulta, isäntä käskee ja renki tekee kulttuurista? Kaikesta sydämestäni toivon, että asia ei ole näin, koska muuten vain vahva edustaja pärjää lautakunnissa ja heikot ovat paikalla vain kuuntelemassa mitä on suunnitteilla.

Kuulostaa ehkä kaukaa haetulta, mutta ei tarvitse kuin hieman kriittisin silmin tutkia miten 3 puolueen hallitus tekee esityksiä eduskunnalle ja ajaa aggressiivisesti, myös omien kansanedustajien mielipiteet hiljaisiksi, perustuslakivaliokunnalla on usein kysymyksiä ja oikeuskanslerinkin mielestä valmistelua voitaisiin parantaa. Mitä enemmän annamme tälle uudelle, poliittiselle kulttuurille tilaa kunnissa ja kaupungeissa, sitä kauemmaksi ajaudumme demokratiasta. George Lucas toi tätä samaa demokratian asteittaista purkamista hienosti esiin Tähtien Sota elokuvissaan. Sarjan 3 osassa Tasavallan Senaatti, luovuttaa vallan yksinvaltiaalle, keisarille. Senaatti nousee seisomaan ja antaa raikuvat aplodit uudelle keisarille. Senaattori Amidalan kommentti: ”So, this is how democracy dies, with the sound of applause”. Vielä ei suomessa tietenkään olla tällä asteella, mutta hallituksen suunta maakuntineen on sama.

9.4.2017 on jokaisella mahdollisuus äänestää oikeudenmukaisen, avoimen ja demokraattisen hallinnon puolesta. Ääni näiden arvojen puolustajille on voitto demokratialla ja keskisormi isäntien komennolle. Yhteistyö on yhteistyötä, se on demokratian kunnioittamista ja puolustamista. Kaupunkilaisten äänien kunnioittamista. Kompromissit mitä yhdessä tehdään, heijastavat äänestystulosta, mutta kuitenkin kunnioittavat myös vähemmistöön jääneiden äänestäjien toiveita.

Vihreät ehdokkaat ovat eniten ilmoittaneet ennakkoon vaalirahoituksensa, myös allekirjoittanut on tämän tehnyt. Vihreät ovat jo pitkään puhuneet avoimen päätöksenteon puolesta, oikeudenmukaisesta kohtelusta, ympäristön suojelusta ja jokaisesta huolehtimisesta. Pelastetaan yhdessä demokratia, äänestetään 9.4.2017 vihreitä ehdokkaita.

 

 

 

Miksi Vihreät?

Ihmisillä on monenlaisia ennakkokuvitelmia, siitä millaisia ovat vihreät tai perussuomalaiset jne. Lähdettyäni ehdolle, en osannutkaan arvata miten varmoina ja ainoina totuuksina ihmiset näitä ns. stereotypioita eri puolueiden edustajista pitävät. Yrittäjä ystävieni kommentit olivat etupäässä “Vihreät en olisi uskonut”, “Sähän olet lihansyöjä”, “Väärä puolue, sun pitäisi olla perussuomalaisissa”, muutama mainitakseni. Moottoripyöräharrastus puolelta kuulin mm. “Lääkkeet Tuomas”, “Eix sun pitäis ajaa polkupyörällä” …

Liityttyäni vihreisiin ja lähdettyäni ehdolle, myös vihreät kyselivät mikä sai minut lähtemään vihreisiin ja jo esittäytyessäni mainitsinkin, että minun kaltaisia jäseniä saattaa olla tulossa enemmänkin. Kerron nyt tässä miksi juuri vihreät, onhan tänään YLE:ssä vihreiden puoluepäivä. Saatat ehkä löytää minutkin yleisöstä.

Ilmastonmuutos ja ympäristö. Miten moottoripyöräilyä harrastava ja autoilulla elantonsa hankkiva mukamas on ihmisen haitallista toimintaa vastustava? Ensinnäkin taksi on juuri se puuttuva lenkki, jonka avulla yhä useampi voi jättää oman auton hankkimatta. Toiseksi vaikka kaikki suomen moottoripyörät seisoisivat koko kesän, ei sillä minkäänlaista merkitystä ilmastoomme. Ihmisiä usein syyllistetään oman käytöksen aiheuttamasta haitasta ympäristöön. Onhan silläkin oma merkityskin. Esim. jätteiden lajittelu, kertakäyttötavaran ja turhan muovin välttely, kierrätys esineissä ja vaatteissa jne. Mitä tulee liikenteeseen, niin tehokkaampia keinoja on julkisen liikenteen parantaminen ja autojen päästöjen laskeminen. Earth Hour teemana oli lihatuotannon tuotteiden vähentäminen, tämäkin on asia, joka ei hoidu syyllistämällä tai pelkällä valistuksella. Tarvitsemme kestäviä vaihtoehtoja, ja näiden saamiseksi tarvitsemme yhteiskunnallisia päätöksiä ja strategioita.

Vihapuheet ja rasismi. Olen nuoresta asti ollut tekemissä, lähinnä työelämässä maahanmuuttajien kanssa ja itsekin olen ollut Englannissa -90 luvulla maahanmuuttajana. Minulle eri kansalaisuudet ja kulttuurit ovat oikeasti rikkaus. Voimme oppia paljon asioita toisista kulttuureista ja viedä meidän parhaita puolia muille. Kotoutus ei ole Suomessa onnistunut niin hyvin kuin se olisi voinut onnistua. Suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin haluaa kunnioittaa suomalaista yhteiskuntajärjestystä ja lakejamme, vaikka ne sotivatkin monella tapaa oman kulttuurin vastaavia asioita. Paljon on kuitenkin korjaamista myös omissa asenteissamme, mietitään hetki miltä maahanmuuttajasta tuntuu saada sylkeä naamalle, kuunnella huutelua perään jne. Aggressiot, luo aggressioita ja vähitellen myös maahanmuuttajan on entistä vaikeampaa pitää yllä positiivista asennetta ja kunnioitusta meitä kohtaa. Yhdessä onnistumme varmasti paremmin.

Arvot. Jokainen puolue kertoo julkisesti omat arvonsa. Vihreiden arvot voin milloin tahansa allekirjoittaa. Kolmen puolueen hallitus on näyttänyt, ettei näiden puolueiden arvomaailmat kohtaa omaani, ja toisaalta vaikka vasemmistossa ollaankin samoilla linjoilla tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kanssa, niin heilläkin tuntuu raha menevän ympäristön edelle, ja yrittäjä on lypsylehmä ilman oikeuksia. Ymmärrän toisaalta senkin, mutta sen kaltainen politiikka on lyhytnäköistä ja lopulta tuhoisaa.

Eräs ystäväni kuvasi hienosti rahan ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen suhdetta, ja olen tätä usein lainannut.

“Sitä voi koittaa pidättää hengitystä samalla kun laskee rahoja, oikea järjestys selviää nopeasti!”.

Jamppa ja palvelut

Muutimme rouvan kanssa Jamppaan loppuvuonna 2008, Helsingin puuvallilasta. Ilahduin heti ensimmäisinä päivinä paikallisten ihmisten välittömyydestä ja suorapuheisuudesta. Haltianpolulla käveli vastaan herrasmies kevyessä nousuhumalassa ja kyseli tukevalla kallion murteella tupakkia ja tulta. Tunsin tulleeni kotiin. Naapuritalon päädyssä kerääntyy talon asukkaita varsinkin kesäisin tupakille ja seurustelemaan (juoruamaan) paikallisista asioista ja ihmisistä, aivan kuten Vallilassa ja Kalliossakin… Jamppa on hieno paikka.

Vuonna 2008 meillä oli Maahisentien kulmassa kioski, jossa oli mukava käydä kahvilla ja ostoksilla. Meillä oli tietysti myös, neuvola, hammashoitola, sosiaalitoimisto. JUST “keräsi” kaikki yhden katon alle, mitä en pidä ollenkaan huonona asiana. Meillä oli Rekikadulla äänestyspaikka, nuorisotilat ja kappeli. Näistä on enää kappeli jäljellä. Samaan aikaan Jampan asukasluku nousee, kun palvelut viedään pois.

Seuraavina varmaan apteekki ja ostari? Ostoskeskus alkaa olla jo harvinaista 70 luvun betonilähiöostari historiaa, jota on monissa kaupungeissa purettu uuden alta pois. Olen seurannut, miten kaupungissamme vanhoista taloista hankkiudutaan eroon. Ne tyhjennetään, annetaan muutaman vuoden rapistua ja sitten kaikessa hiljaisuudessa puretaan.

Mitä jää Jamppaan, jos ostari puretaan? tuleeko tilalle mitään vastaavaa? Viime kesänä meiltä vietiin valot, ylläolevan kuvan otin viime kesänä, kun kerrankin valot toimivat… ja kuten näkyy, valaistus on jotain surullisen ja ankea väliltä. Pyörätiellä ei näe kuin metrin eteenpäin, kun valot on autotielle suunnattuja. Olen nähnyt monissa kaupungeissa, kuinka yhdestä valotolpasta on vedetty kaksi lappua toinen autotielle ja toinen pyörätielle.

Viime kesänä meiltä siis vietiin valot, selityksiä olen saanut kaksi. Ensimmäisenä kuulin, kuinka valojenohjausjärjestelmä on rikki tai toimii epäluotettavasti. Uusiminen on kuulemma iso ja kallis projekti. Toisen selityksen sain viime viikolla, kaupunki hakee kesäisin säästöjä sammuttamalla katuvalot öisin. Pimeään kun lisätään sade ja polkupyörä, jonka vauhti on 20 km/h syntyy venäläinen ruletti, joka oli lähellä laukeamista useaan kertaan. Miten käy ensi kesänä, jatkuuko Jampan alasajo ja venäläinen ruletti?

Jos kaupunkilaiset valitsee valtuustoon Jamppalaisia ehdokkaita, on tulevaisuutemme varmasti paremmissa käsissä. Hoidetaan Jamppa takaisin kaupunkikehityksen keskiöön ja avataan seuraavissa vaaleissa Rekikadun äänestyspaikka uudelleen.

Minut muita vihreitä ehdokkaita tapaat Jampan ostarilla ensi maanantaina 27.03.2017 klo 14-16. Yhdessä saamme Jampan palvelut pelastettua.

 

Liikenne ja liikkuminen Järvenpäässä

Järvenpään kaupunkikehitys järjestää kolmena iltana kaupunkilaisille työpajaillan entisessä lentävässä lapasessa. Tänään oli vuorossa Liikenne ja Liikkuminen. Ennalta odotukset olivat ehkä hieman skeptiset, mutta ilmapiiri muuttui heti kun astuin ovesta sisään. Paikalla olikin jo hienosti iso osa kaupunkikehityksen väkeä. Järvenpään asemakaavaa suunnitellaan nyt vuodelle 2040 asti, ja keskustan elävöittämisestä aloitetaan.

Prosessina hanke etenee vaiheissa, nyt ollaan vielä alkumetreillä, ja alustavia selvityksiä on jo saatu valmiiksi. Järvenpäästä halutaan liikenteellisesti ja rakenteellisesti toimivaa kaupunkia. Kaupunkia halutaan alkaa, kehittämään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ehdoilla. Ajatus on kyllä kehittämisen arvoinen. Samalla kuitenkin, pidetään mukana joukkoliikenteen kehittämistä ja yksityisautoilua. Jotenkin ainutlaatuista saada kaikkia kehitettyä eteenpäin niin, ettei ne olisi jostain toisesta liikkumisen muodosta pois. Kompromisseja tulee varmasti ja win / win / win vaihtoehtoja ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista joka tilanteessa saada aikaan.

Asemanmäelle on tulossa isoja muutoksia, lisäraiteen rakentaminen on jo alkanut siltatöillä ja rautatieaseman alueella työt alkanevat jo ensi vuonna. Taksiasema siirtyy Scandicin parkkipaikalle, ja mäelle sen tilalle on tulossa bussiasema, hienoinen laitureineen radan viereen. Yksityisautoilu päättyy asemanmäellä kokonaan, ja saattoliikenne sullotaan neuvoksenkujalle, ja toivottavasti myös Aallopin puolelle. Siirtyminen busseista juniin, ja päinvastoin tulee helpottumaan huomattavasti.

Pohjoisväylä / Helsingintie risteys on seuraavana työlistalla. Kaistoja lisätään molemmille kaduille niin, että risteyksen pääsee joka suunnasta ylittämään kahdella kaistalla. Keskustan kehä (Helsingintie / Rantakatu / Postikatu / Myllytie / Kartanontie) toimii nyt jo liikenteen kerääjänä, joka näkyy ruuhka-aikoina Helsingintiellä ja Rantakadulla. Lääkärinkujalla olevaa puomia ollaan jossain vaiheessa siirtämässä Polvipolun ja Vaarinkadun risteykseen. Ehdotukseni Lääkärinkujan avaamisesta ei saanut kannatusta, välityskyky ei kuulemma riitä ja tuleva hyvinvointikampus tarvitsee oman tilansa. Olen edelleen sitä mieltä, että Helsingintien painetta voisi laskea ainakin osittain läpiajoa sallimalla, edes toiseen suuntaan.

Perhelän korttelin purku on alkamassa jo huhtikuussa. Samaan rakennushankkeeseen tulee liikenneympyrä Helsingintien ja Mannilantien risteykseen, ja myöhemmässä vaiheessa myös Yhteiskouluntien sekä Rantakadun risteyksiin.

Keski-uudenmaan poikittaisväylää suunnitellaan niin, että Vähänummentieltä pääsee jossain vaiheessa, myös raskasliikenne, suoraan Nukariin ja sieltä Tampereenväylälle. Samalla Pietilän alueelle on tulossa yritys / teollisuustoimintaa. Tämä lupaa lisää työpaikkoja kaupunkiin.

Pyöräilijöitä ei unohdettu, vaikka alussa korostettiin kevyen liikenteen ehdoilla etenemistä, niin tämä teesi ei mielestäni mitenkään silmille hypännyt suunnitelmissa. Pyörätieverkostoa on tarkasteltu hienosti kulkuvälineen näkökulmasta. Reitit laidoilta keskustaan on tarkoitus saada kuntoon. Eriknäsintien rinnalle on yhteistyössä Tuusulan ja ELYn kanssa tulossa pyörätie. Kohta siis pääsee polkupyörätietä Järvenpäästä Hyvinkäälle.

Keskusteluissa nousi esiin muutamia ongelmia nykyisessä pyörätieverkossa, ja niihin luvattiin puuttua. Katuvalojen osalta en saanut vastausta, ilmeisesti venäläinen ruletti kesäöinä autoilijoiden ja pyöräilijöiden kanssa jatkuu tänä vuonna. Äänestettiin lopuksi myös siitä, että pitäisikö pyörätiet jakaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille puoliksi. Me jakamisen puoltajat taidettiin ohuesti hävitä tämä äänestys.

Bussiliikenteestä puhuttiin, mallina oli kutsuliikenteen kehittäminen ja HSLn pelastava tuki. Kutsuliikennettä ei mielestäni ole saatu missään toimimaan, ja useilla paikkakunnilla siitä on luovuttu. Naapurissa mielestäni vielä joku aika sitten toimi (jos toimi) eräänlainen sampokyyti systeemi, lienee sekin jo haudattu. Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että ihmiset eivät tiedä mistä, monelta ja mikä bussi menee, sinne minne pitäisi päästä. Tähän oli jo saatu hieman helpotusta lisäämällä Järvenpään sisäiset linjat matka.fi palveluun. Vielä kun tämä tieto saataisiin ihmisille, hyvä alku voisi olla esimerkiksi kaupungin sivuilla kertoa tästä. Tällä pääsee liikkeelle, muttei tarpeeksi pitkälle. Paikalla äänestettiin myös maksuttoman sisäisen liikenteen puolesta, mielestäni se voisi pelastaa sisäisen liikenteen ja tuoda elämää kaupunkiin. Kutsuliikenne kuuluu historiaan, yhtenä epäonnistuneena kokeiluna.

Tilaisuus oli hyvä, saatiin paljon aikaiseksi keskustelua, ja uskon myös kaupunkikehityksen saaneen tilaisuudesta paljon irti. Tällaisilla kansalaiskuulemisilla ja avoimella tiedon vaihdolla saadaan varmasti positiivinen henki ja voima tulevaisuuteen.

Hyvä Järvenpää, aivan loistavaa. Ensi viikolla viheralueet ja kulttuuri.