Viimeiset hetket pelastaa tulevaisuus

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Haasteena onkin nyt rakentaa kaupunkeja kestävälle pohjalle, joka suojelee luontoa ja ympäristöä. Tämä kannattaa ja pitää tehdä nyt, muuten 10 – 20 vuoden päästä maksamme moninkertaisesti seurakset. Me haluamme jatkossakin hengittää puhdasta, raikasta ilmaa, kulkea luonnossa, metsissä missä on elämää. (Yllä oleva kuva Thaimaasta, onko tässä LVM tavoitteet, lisää liikennettä ja lämmintä ilmastoa?)

Kovat arvovalinnat mitä nykyinen hallitus tekee, ovat lyhytnäköisiä ympäristön kannalta. Ammattimaisesta liikenteestä poistuu sääntelyä, mikä tuo tuhansia ellei kymmeniä tuhansia autoja liikenteeseen. Samaan aikaan LVM askartelee liikenteen päästöjen kanssa. Lisää alkoholia bensaan ?

Päästöjä saadaan alaspäin tuomalla julkinen liikenne kehä III ulkopuolelle, antamalla ihmisille mahdollisuus elää ilman omaa autoa. Päästöjä saadaan alaspäin nostamalla vähäpäästöiset autot edullisemmaksi käyttää ja hankkia kuin perinteiset polttomoottori autot. Päättäjät ovat sokaistuneet kuskittomista ajoneuvoista ja visioivat robottitakseista. Robottibussit omilla kaistoillaan voivat ehkä olla mahdollisia, mutta takseissa en jaksa uskoa niiden toimintaan. Alla muutama esimerkki, mitä insinöörit eivät ehkä ajattele, kun miettivät algoritmeja.

Robottitaksi saapuu paikalliseen ravintolan eteen kello 1:30 (valomerkin aikaan), taksin tilanneita on paikalla 5 eri seuruetta, kaikki jossain määrin päihtyneinä. Kenet robottitaksi ottaa kyytiin ?

Oletetaan, että joku seurueista pääsee taksin kyytiin. Heitä 6 neljälle istuimelle, miten toimii robotti? Osoitteeksi sanotaan vanha hertsika, lähelle sitä hyppyrimäkeä, katuosoitetta ei ole tiedossa, mihin robotti ajaa? 5 jää matkan varrella pois ja viimeinen nukahtaa. Tietääkö robotti missä kohti alkaa herättämään asiakasta ja miten herätys mahtaa tapahtua? Oletamme, että asiakas sattumalta herää oikeassa kohdassa, maksaa jopa kyydin, mutta jalat ei kanna. Taluttaako robotti asiakkaan kotiin asti?

Samanlaisia ”palveluketjuja” voisin luetella useista avustettavista kyydeistä, mutta jokainen voi niitä itsekkin miettiä.

LVM suunnittelee myös turvaistuinpakkoa takseihin. Ajatus on tietysti turvallisuusnäkökulmasta erittäin hyvä. Aamulla päiväkotiin 13 lasta vievä koulutaksi vie seuraavaksi esikoululaiset, sitten ala-astelaiset ja vielä yhden kierroksen 130 cm pitkiä alaikäisiä lapsia … laskitko montako turvaistuinta auton täytyy ottaa kyytiin töihin lähtiessään? vastaus on 52 kpl. Hyvältä kuullostaa, vai mitä? On liene selvää, että koulukuljetukset siirtyvät busseihin missä turvaistuimia ei tarvita. Taksit joutuvat isoihin asiakaspalveluhaasteisiin, kun kauppaostoksilta kotiin haluava kotiäiti unohti ottaa mukaansa 5 ja 6 vuotiaiden turvaistuimet. Perheellisten kannattaa lain tultua voimaan raahata mukanaan turvaistuimia, koska E-sarja mersuun ei mahdu edes yhdelle lapselle 4 eri kokoista turvaistuinta, siltä varalta, jos joku lapsi osuisi kyytiin tänään.

Absurdia lakivalmistelua, ja se mitä olen kuullut kulissien takana keskusteltavan, on vielä uskomattomampaa. Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa yhteiskuntaa sanelu politiikalta ja ala-arvoiselta lainvalmistelulta.

Jakamistalous on katastrofi ympäristölle, LVM miettii 98 bensaa?

Aikaa on nyt kulunut 6 vuotta, siitä kun Uber, Lyft ja muut jakamistaloustaksit aloittivat toimintansa New Yorkin kaupungissa. Uuden kauniin maailman, jakamistalouden, seurauksena 2015 – 2016 metro menetti 6 – 7 miljoonaa matkaa ja bussit noin 12 miljoonaa matkaa. Nämä matkat tehtiin pääasiassa ns. yksityisautoilla. Yhteensä se tarkoitti 900 miljoonaa ajokilometria yksityisautoilla lisää ja 3 – 4 % lisääntynyttä liikennettä. (Lähde: New York City Streetblog). Tämä ei ole mitenkään kestävää kehitystä ilmaston, ympäristön, talouden tai julkisen liikenteen kannalta. Chrysler 300 2006-2010 mallilla laskettuna CO2 päästöjä tuli vuodessa New Yorkiin 198 000 000 kilogrammaa, huom. kilogrammaa… Tätä ei kompensoida luopumalla 98 oktaanisesta bensasta, ihan edistyneenä arvionakin, joku insinööri varmaan laskee nopeasti paljonko alkoholia pitää lisää Helsingin alueella bensaan, että pysytään edes nykyisissä lukemissa.

LVM perustelee uutta lakia liikenteen palveluista, myös sillä että, uudet tekniikat ja mahdollisuudet vähentävät taksien tyhjänä ajoa ja tätä kautta nostavat käyttöastetta sekä kannattavuutta. Voittajana tietysti on asiakkaat alentuneina hintoina ja taksit parantuneella liikevaihdolla. Palataanpa hetkeksi NYC Streetblogin selvitykseen jakamistalouden vaikutuksesta liikenteeseen.

Luvallinen taksi New Yorkissa ajaa tyhjänä keskimäärin 7 – 8 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Sitten jakamistalouskulkuneuvo, joka siis LVM:n mukaan on tehokkain ja aina se lähin auto, heillä tyhjänä ajoa on 12 – 13 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Kuulostaako tämä nyt siltä, mitä ministeriö meille lupaa, vai onko jälleen kerran valmistelussa vain luotettu jakamistalousyhtiöiden antamiin tietoihin? Mistään ei tunnu löytyvän faktaa tukemaan ministerinkin ääneen sanomia arvioita.

Voisiko olla niin, että New York onkin ns. yksittäistapaus, ja muualla asiat on paremmin, ainakin Suomessa ne tulevat olemaan paremmin. Kurkistetaan sitten toiseen kaupunkiin, Lontooseen, missä jakamistalous on kehittynyt liiketoiminnaksi. (Rumpujen kolinaa…) Vuodesta 2009/10 vuoteen 2015 ”private hire taxis”, jotka sisältävät Uberin lukumäärä nousi yli 40000 tuhannella ajoneuvolla. Pelkkiä Uber autoja tuosta määrästä on 25000 kpl. Näiden 2 kaupungin kokemusten perusteella ei voi muuta kuin todeta kaksi isoa asiaa. Ensiksikin yksityisautoilu ei vähene jakamistaloudessa, se lisääntyy, ja yhteiskunnan tukema julkinen liikenne tarvitsee entistä enemmän taloudellista tukea. Toiseksi Suomessa tarvitaan isoja leikkauksia päästöihin, jos laki liikenteen palveluista todellakin tulee voimaan, joka New Yorkin ja Lontoon kokemusten pohjalta, tulee lisäämään päästöjä, sekä ruuhkia.

Vaikka laskelmani ovat vain suuntaa antavia, niin kestävä kehitys ja vihreä talous nousevat parhaiten kehittämällä nykyistä julkista liikennettä ja nykyistä maailman parhainta taksijärjestelmää.