Viimeiset hetket pelastaa tulevaisuus

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Haasteena onkin nyt rakentaa kaupunkeja kestävälle pohjalle, joka suojelee luontoa ja ympäristöä. Tämä kannattaa ja pitää tehdä nyt, muuten 10 – 20 vuoden päästä maksamme moninkertaisesti seurakset. Me haluamme jatkossakin hengittää puhdasta, raikasta ilmaa, kulkea luonnossa, metsissä missä on elämää. (Yllä oleva kuva Thaimaasta, onko tässä LVM tavoitteet, lisää liikennettä ja lämmintä ilmastoa?)

Kovat arvovalinnat mitä nykyinen hallitus tekee, ovat lyhytnäköisiä ympäristön kannalta. Ammattimaisesta liikenteestä poistuu sääntelyä, mikä tuo tuhansia ellei kymmeniä tuhansia autoja liikenteeseen. Samaan aikaan LVM askartelee liikenteen päästöjen kanssa. Lisää alkoholia bensaan ?

Päästöjä saadaan alaspäin tuomalla julkinen liikenne kehä III ulkopuolelle, antamalla ihmisille mahdollisuus elää ilman omaa autoa. Päästöjä saadaan alaspäin nostamalla vähäpäästöiset autot edullisemmaksi käyttää ja hankkia kuin perinteiset polttomoottori autot. Päättäjät ovat sokaistuneet kuskittomista ajoneuvoista ja visioivat robottitakseista. Robottibussit omilla kaistoillaan voivat ehkä olla mahdollisia, mutta takseissa en jaksa uskoa niiden toimintaan. Alla muutama esimerkki, mitä insinöörit eivät ehkä ajattele, kun miettivät algoritmeja.

Robottitaksi saapuu paikalliseen ravintolan eteen kello 1:30 (valomerkin aikaan), taksin tilanneita on paikalla 5 eri seuruetta, kaikki jossain määrin päihtyneinä. Kenet robottitaksi ottaa kyytiin ?

Oletetaan, että joku seurueista pääsee taksin kyytiin. Heitä 6 neljälle istuimelle, miten toimii robotti? Osoitteeksi sanotaan vanha hertsika, lähelle sitä hyppyrimäkeä, katuosoitetta ei ole tiedossa, mihin robotti ajaa? 5 jää matkan varrella pois ja viimeinen nukahtaa. Tietääkö robotti missä kohti alkaa herättämään asiakasta ja miten herätys mahtaa tapahtua? Oletamme, että asiakas sattumalta herää oikeassa kohdassa, maksaa jopa kyydin, mutta jalat ei kanna. Taluttaako robotti asiakkaan kotiin asti?

Samanlaisia ”palveluketjuja” voisin luetella useista avustettavista kyydeistä, mutta jokainen voi niitä itsekkin miettiä.

LVM suunnittelee myös turvaistuinpakkoa takseihin. Ajatus on tietysti turvallisuusnäkökulmasta erittäin hyvä. Aamulla päiväkotiin 13 lasta vievä koulutaksi vie seuraavaksi esikoululaiset, sitten ala-astelaiset ja vielä yhden kierroksen 130 cm pitkiä alaikäisiä lapsia … laskitko montako turvaistuinta auton täytyy ottaa kyytiin töihin lähtiessään? vastaus on 52 kpl. Hyvältä kuullostaa, vai mitä? On liene selvää, että koulukuljetukset siirtyvät busseihin missä turvaistuimia ei tarvita. Taksit joutuvat isoihin asiakaspalveluhaasteisiin, kun kauppaostoksilta kotiin haluava kotiäiti unohti ottaa mukaansa 5 ja 6 vuotiaiden turvaistuimet. Perheellisten kannattaa lain tultua voimaan raahata mukanaan turvaistuimia, koska E-sarja mersuun ei mahdu edes yhdelle lapselle 4 eri kokoista turvaistuinta, siltä varalta, jos joku lapsi osuisi kyytiin tänään.

Absurdia lakivalmistelua, ja se mitä olen kuullut kulissien takana keskusteltavan, on vielä uskomattomampaa. Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa yhteiskuntaa sanelu politiikalta ja ala-arvoiselta lainvalmistelulta.

Jakamistalous on katastrofi ympäristölle, LVM miettii 98 bensaa?

Aikaa on nyt kulunut 6 vuotta, siitä kun Uber, Lyft ja muut jakamistaloustaksit aloittivat toimintansa New Yorkin kaupungissa. Uuden kauniin maailman, jakamistalouden, seurauksena 2015 – 2016 metro menetti 6 – 7 miljoonaa matkaa ja bussit noin 12 miljoonaa matkaa. Nämä matkat tehtiin pääasiassa ns. yksityisautoilla. Yhteensä se tarkoitti 900 miljoonaa ajokilometria yksityisautoilla lisää ja 3 – 4 % lisääntynyttä liikennettä. (Lähde: New York City Streetblog). Tämä ei ole mitenkään kestävää kehitystä ilmaston, ympäristön, talouden tai julkisen liikenteen kannalta. Chrysler 300 2006-2010 mallilla laskettuna CO2 päästöjä tuli vuodessa New Yorkiin 198 000 000 kilogrammaa, huom. kilogrammaa… Tätä ei kompensoida luopumalla 98 oktaanisesta bensasta, ihan edistyneenä arvionakin, joku insinööri varmaan laskee nopeasti paljonko alkoholia pitää lisää Helsingin alueella bensaan, että pysytään edes nykyisissä lukemissa.

LVM perustelee uutta lakia liikenteen palveluista, myös sillä että, uudet tekniikat ja mahdollisuudet vähentävät taksien tyhjänä ajoa ja tätä kautta nostavat käyttöastetta sekä kannattavuutta. Voittajana tietysti on asiakkaat alentuneina hintoina ja taksit parantuneella liikevaihdolla. Palataanpa hetkeksi NYC Streetblogin selvitykseen jakamistalouden vaikutuksesta liikenteeseen.

Luvallinen taksi New Yorkissa ajaa tyhjänä keskimäärin 7 – 8 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Sitten jakamistalouskulkuneuvo, joka siis LVM:n mukaan on tehokkain ja aina se lähin auto, heillä tyhjänä ajoa on 12 – 13 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Kuulostaako tämä nyt siltä, mitä ministeriö meille lupaa, vai onko jälleen kerran valmistelussa vain luotettu jakamistalousyhtiöiden antamiin tietoihin? Mistään ei tunnu löytyvän faktaa tukemaan ministerinkin ääneen sanomia arvioita.

Voisiko olla niin, että New York onkin ns. yksittäistapaus, ja muualla asiat on paremmin, ainakin Suomessa ne tulevat olemaan paremmin. Kurkistetaan sitten toiseen kaupunkiin, Lontooseen, missä jakamistalous on kehittynyt liiketoiminnaksi. (Rumpujen kolinaa…) Vuodesta 2009/10 vuoteen 2015 ”private hire taxis”, jotka sisältävät Uberin lukumäärä nousi yli 40000 tuhannella ajoneuvolla. Pelkkiä Uber autoja tuosta määrästä on 25000 kpl. Näiden 2 kaupungin kokemusten perusteella ei voi muuta kuin todeta kaksi isoa asiaa. Ensiksikin yksityisautoilu ei vähene jakamistaloudessa, se lisääntyy, ja yhteiskunnan tukema julkinen liikenne tarvitsee entistä enemmän taloudellista tukea. Toiseksi Suomessa tarvitaan isoja leikkauksia päästöihin, jos laki liikenteen palveluista todellakin tulee voimaan, joka New Yorkin ja Lontoon kokemusten pohjalta, tulee lisäämään päästöjä, sekä ruuhkia.

Vaikka laskelmani ovat vain suuntaa antavia, niin kestävä kehitys ja vihreä talous nousevat parhaiten kehittämällä nykyistä julkista liikennettä ja nykyistä maailman parhainta taksijärjestelmää.

 

 

 

Liikenne ja liikkuminen Järvenpäässä

Järvenpään kaupunkikehitys järjestää kolmena iltana kaupunkilaisille työpajaillan entisessä lentävässä lapasessa. Tänään oli vuorossa Liikenne ja Liikkuminen. Ennalta odotukset olivat ehkä hieman skeptiset, mutta ilmapiiri muuttui heti kun astuin ovesta sisään. Paikalla olikin jo hienosti iso osa kaupunkikehityksen väkeä. Järvenpään asemakaavaa suunnitellaan nyt vuodelle 2040 asti, ja keskustan elävöittämisestä aloitetaan.

Prosessina hanke etenee vaiheissa, nyt ollaan vielä alkumetreillä, ja alustavia selvityksiä on jo saatu valmiiksi. Järvenpäästä halutaan liikenteellisesti ja rakenteellisesti toimivaa kaupunkia. Kaupunkia halutaan alkaa, kehittämään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ehdoilla. Ajatus on kyllä kehittämisen arvoinen. Samalla kuitenkin, pidetään mukana joukkoliikenteen kehittämistä ja yksityisautoilua. Jotenkin ainutlaatuista saada kaikkia kehitettyä eteenpäin niin, ettei ne olisi jostain toisesta liikkumisen muodosta pois. Kompromisseja tulee varmasti ja win / win / win vaihtoehtoja ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista joka tilanteessa saada aikaan.

Asemanmäelle on tulossa isoja muutoksia, lisäraiteen rakentaminen on jo alkanut siltatöillä ja rautatieaseman alueella työt alkanevat jo ensi vuonna. Taksiasema siirtyy Scandicin parkkipaikalle, ja mäelle sen tilalle on tulossa bussiasema, hienoinen laitureineen radan viereen. Yksityisautoilu päättyy asemanmäellä kokonaan, ja saattoliikenne sullotaan neuvoksenkujalle, ja toivottavasti myös Aallopin puolelle. Siirtyminen busseista juniin, ja päinvastoin tulee helpottumaan huomattavasti.

Pohjoisväylä / Helsingintie risteys on seuraavana työlistalla. Kaistoja lisätään molemmille kaduille niin, että risteyksen pääsee joka suunnasta ylittämään kahdella kaistalla. Keskustan kehä (Helsingintie / Rantakatu / Postikatu / Myllytie / Kartanontie) toimii nyt jo liikenteen kerääjänä, joka näkyy ruuhka-aikoina Helsingintiellä ja Rantakadulla. Lääkärinkujalla olevaa puomia ollaan jossain vaiheessa siirtämässä Polvipolun ja Vaarinkadun risteykseen. Ehdotukseni Lääkärinkujan avaamisesta ei saanut kannatusta, välityskyky ei kuulemma riitä ja tuleva hyvinvointikampus tarvitsee oman tilansa. Olen edelleen sitä mieltä, että Helsingintien painetta voisi laskea ainakin osittain läpiajoa sallimalla, edes toiseen suuntaan.

Perhelän korttelin purku on alkamassa jo huhtikuussa. Samaan rakennushankkeeseen tulee liikenneympyrä Helsingintien ja Mannilantien risteykseen, ja myöhemmässä vaiheessa myös Yhteiskouluntien sekä Rantakadun risteyksiin.

Keski-uudenmaan poikittaisväylää suunnitellaan niin, että Vähänummentieltä pääsee jossain vaiheessa, myös raskasliikenne, suoraan Nukariin ja sieltä Tampereenväylälle. Samalla Pietilän alueelle on tulossa yritys / teollisuustoimintaa. Tämä lupaa lisää työpaikkoja kaupunkiin.

Pyöräilijöitä ei unohdettu, vaikka alussa korostettiin kevyen liikenteen ehdoilla etenemistä, niin tämä teesi ei mielestäni mitenkään silmille hypännyt suunnitelmissa. Pyörätieverkostoa on tarkasteltu hienosti kulkuvälineen näkökulmasta. Reitit laidoilta keskustaan on tarkoitus saada kuntoon. Eriknäsintien rinnalle on yhteistyössä Tuusulan ja ELYn kanssa tulossa pyörätie. Kohta siis pääsee polkupyörätietä Järvenpäästä Hyvinkäälle.

Keskusteluissa nousi esiin muutamia ongelmia nykyisessä pyörätieverkossa, ja niihin luvattiin puuttua. Katuvalojen osalta en saanut vastausta, ilmeisesti venäläinen ruletti kesäöinä autoilijoiden ja pyöräilijöiden kanssa jatkuu tänä vuonna. Äänestettiin lopuksi myös siitä, että pitäisikö pyörätiet jakaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille puoliksi. Me jakamisen puoltajat taidettiin ohuesti hävitä tämä äänestys.

Bussiliikenteestä puhuttiin, mallina oli kutsuliikenteen kehittäminen ja HSLn pelastava tuki. Kutsuliikennettä ei mielestäni ole saatu missään toimimaan, ja useilla paikkakunnilla siitä on luovuttu. Naapurissa mielestäni vielä joku aika sitten toimi (jos toimi) eräänlainen sampokyyti systeemi, lienee sekin jo haudattu. Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että ihmiset eivät tiedä mistä, monelta ja mikä bussi menee, sinne minne pitäisi päästä. Tähän oli jo saatu hieman helpotusta lisäämällä Järvenpään sisäiset linjat matka.fi palveluun. Vielä kun tämä tieto saataisiin ihmisille, hyvä alku voisi olla esimerkiksi kaupungin sivuilla kertoa tästä. Tällä pääsee liikkeelle, muttei tarpeeksi pitkälle. Paikalla äänestettiin myös maksuttoman sisäisen liikenteen puolesta, mielestäni se voisi pelastaa sisäisen liikenteen ja tuoda elämää kaupunkiin. Kutsuliikenne kuuluu historiaan, yhtenä epäonnistuneena kokeiluna.

Tilaisuus oli hyvä, saatiin paljon aikaiseksi keskustelua, ja uskon myös kaupunkikehityksen saaneen tilaisuudesta paljon irti. Tällaisilla kansalaiskuulemisilla ja avoimella tiedon vaihdolla saadaan varmasti positiivinen henki ja voima tulevaisuuteen.

Hyvä Järvenpää, aivan loistavaa. Ensi viikolla viheralueet ja kulttuuri.

 

Polkupyörällä Järvenpäässä

Siitä on muutama vuosi kulunut, kun viimeksi ajoin itse polkupyörällä. Vielä vuosi tuhannen vaihteessa omistin itse kustomoidun harjoituskilpapyörän, jolla päivä lenkit venyivät joskus 120 kilometriin. Silloinen pyörä oli kuitenkin hyötyliikuntaväline, työmatkapyörä. Kuljin silloin Mellunmäestä Kamppiin, sitten Kivenlahdesta – Kamppiin, jonka jälkeen vielä Kivenlahdesta – Kaisaniemeen sekä Herttoniemen rannasta – Hakaniemeen. Pyörästä jouduin luopumaan työmatkoilla, kun vaihdoin ammattia, ja aloitin taksinkuljettajana. Autohalleissa ei ole suihkuja tai sosiaalitiloja missä vaihtaa vaatteita.

Kokemusta siis kaupunkipyöräilystä on melko runsaasti. Liikkuminen pyörällä 1990 ja 2000 lukujen Helsingissä oli vaarallista ja tarkkana sai olla koko ajan. Silloin kehittyi myös tunteiden aisoissa pitäminen aivan uudelle tasolle. Noin 20 kilometrin matkalla, olisin helposti saanut 2 – 3 hermoromahdusta tai tappelua aikaiseksi, autoilijoiden, kävelijöiden ja bussikuskien kanssa. Totuus kuitenkin on, että olen aina ollut tapauskohtaisesti kävelijä, autoilija, motoristi tai pyöräilijä, ja näen tilanteita monesta eri näkökulmasta. Ihmiset tekevät virheitä, joskus vähän rikkovat liikennesääntöjäkin, mutta kohdalleni ei kovin montaa kertaa ole sattunut vahingoittamistarkoituksessa käyttäytyvää henkilöä.

Tänäänkään en sellaista kohdannut. Ajoin Jampasta, Järvenpään huipulta kohti keskustaa melko rennosti noin 15 minuuttia. Matkalla 2 kertaa jouduin pysähtymään risteyksessä, kun jalankulkija seisoi keskellä tietä ja molemmat katsoivat minua suoraa silmiin. Kumpaakin yritin katse kontaktin jälkeen ohittaa, ja molemmat ottivat askeleen samaan suuntaan, jolloin tällainen ylipainoinen tasapainoileva pyöräilijä joutui hakemaan tukea maapallon pinnalta molemmilla jaloilla. Takaisin tullessani en kohdannut mitään, ongelmia. Muistin menomatkalta, missä kohti katu oli siinä kunnossa, että kannatti kiertää tai vaihtaa puolta.

Autoilijan ja motoristin näkökulmasta pyöräilijät ja jalankulkijat sopivat hyvin samalle pyörä-/kävelytielle, mutta kävelijänä tai pyöräilijänä huomaa, kyllä miten väistelyä tapahtuu jo parin kilometrin matkalla, ja kun kevät tuo lisää pyöriä liikenteeseen vaaratilanteita tulee varmasti lisää. Motoristi kaipasi myös peilejä ohjaustankoon.

1990 luvun lopulla Helsingin Bulevardilla otettiin käyttöön pyöräkaistat. Ne muutettiin melko nopeasti yksisuuntaisiksi, sitten vielä lisättiin poliisit ratsaamaan väärin ajavia pyöräilijöitä. Ajatus on kuitenkin hyvä, Järvenpäässäkin kannattaisi jakaa pyörätiet keskiviivalla jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Jostain syystä vain Mannilantie Neuvoksenkujan ja Sibeliuksenkadun välillä oli poistettu hiekasta. Hiekat kannattaa poistaa nyt, kun on vielä märkää ja katupölyt eivät nouse keuhkoihin.

 

Toimimaton julkinen liikenne on kuin sydän ilman verta

Tätä kirjoittaessani on lauantai 11.2.2017. Miten pääsisin Jampasta tokmannille ostoksille, julkisilla ? Elämme siis vuotta 2017. Kello on nyt 13.08, seuraava juna keskustaan lähtee 13:15 siihen en ehdi, seuraava lähtee 13:45 hinta 2,60 € VR-sovelluksella, muistaakseni 3,10 € junasta. Sitten seuraavaksi miten pääsen eteenpäin ? Googletin bussi Järvenpää – Terhola ja ensimmäinen linkki on Järvenpään kaupungin sivu Joukkoliikenne ja aikataulut, kuulostaa lupaavalta. Sivulta nyt ei tietenkään löydy suoraan tietoa monelta bussi lähtee, jatkan selaamista ja siirryn matkahuollon reittihakuun.

Entisenä Helsinkiläisenä mieleen tulee, että täältä ostetaan lippuja Turkuun ja Ouluun, löytääköhän haku Terholan ? Itse asiassa kyllä löysi ja pysäkkikin on Citymarketilla. Hinta 2 € ja seuraava lähtö on jo 14:10. Hienoa näyttäisi vielä olevan noin pysäkkiaikataulukin, tosin se on ilmeisesti vain suuntaa antava arvaus.

Yhteenvetona voisi todeta, että matka kauppaan kestää noin tunnin lähtö päätöksestä julkisilla, matkaa on noin 3,7 km.

Näin hyvin ei asiat tietenkään ole, tarkemmin kun tutkitaan, niin bussivuoroja on koko päivänä 6 kpl, sunnuntaina 0 kpl ja arkisin 11. Lauantaina ensimmäinen lähtee noin 9 aikaan ja viimeinen ennen klo 17. Arkisin ensimmäinen 7:20 ja viimeinen 18:05.

Rahaa kuluu matkoihin lauantaina yhdeltä hengeltä 4,60 – 5,10 kahdelta hengeltä 9,20 – 10,20. Taksi maksaisi samaan kellon aikaan 11,70 ilman odotuksia ja matka kestäisi 6 minuuttia. Tarvitaan siis melkoista sissihenkeä, googlettamista, jotta pääsee ensin lomakkeelle, jonka täytettyä saa selville bussiaikataulu. Kaiken lisäksi 2 hengeltä kuluu lähes saman verran rahaa, kuin taksilla kulkemiseen.

Mitä jos bussi olisikin ilmainen ? Tilanne voisikin olla ihan toisenlainen, busseista voisi todellakin tulla julkisia kulkuvälineitä.

-Tuomas Käyhkö Järvenpään Vihreät