Lapset säilöön ja pommien eteen kriisimaihin

En ole muistaakseni koskaan raahautunut mielenosoituksiin, olen pitänyt niitä vallapitäjien järjestyksenpito keinoina. Eräänlaisina venttiileinä, mitä kautta kansalaiset voivat päästää höyryjä ulos ja alistua korkeamman käskyvallan määräyksiin. Se on tehokasta, samaan aikaan hallinto saa maailmalta kiitosta sananvapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta, vaikka kyse onkin vain sisäisestä kriisin hallinnasta. Mielenosoituksista on ilmoitettava viranomaisille (poliisille), joka halutessaan rajoittaa, käskee ja muokkaa mielenosoitusta, sellaiseksi, ettei nykyiselle hallinnolle (työnantajalle) aiheudu ongelmia, vaan aikaansaadaan myötätuntoa hallinnolle.

Viime lauantaina tein poikkeuksen, vierailin support demon järjestämässä lasten päivässä Narinkkatorilla. Aihe on arka suomalaisille, haluaisimme auttaa hädänalaisia, mutta emme haluaisi maksaa siitä. Kun ”nykyaikainen demokraattinen” valtio aloittaa lapsi perheiden säilöönoton (vangitsemisen) ja pakkopalauttaa lapsia ja perheitä vaarallisille alueille, olemme menneet liian pitkälle. Surullisinta on viranomaisten toiminta, päätökset tehdä esim. Irakista turvallinen maa, vain sillä perusteella, kun joku toinenkin EU maa on näin tehnyt. Sivistynyt kansa tarvitsee myötätuntoa, vaikkei nyt tällä hetkellä turvapaikkaa voitaisikaan antaa, niin ei ole mitään perustetta tehdä näistä ihmisistä hallinnollisilla päätöksillä rikollisia. Yksinkertaisesti palautukset on keskeytettävä, siksi aikaa kun löydetään muu ratkaisu tai kriisit kotimaissa hallintaan.

Mikä muu ratkaisu? EU:n on tehtävä se rauhantekijän työ, mistä sitä on paljon kehuttu. Tilanne on haastava, etelä-euroopan maihin tulee kymmeniä tuhansia turvapaikan hakijoita viikossa. Eivät he kaikki mahdu lomarannoille, euroopan on löydettävä yhteinen politiikka, otettava tilanne hallintaa, samoin kuin poliisi ja viranomaiset tekevät mielenosoituksille suomessa.

Turkki on valinnut diktaatorijärjestelmään vievän tien, ja sopimukset miljoonien pakolaisten hallinnasta tulevat varmasti olemaan pöydällä. EU ei voi muutenkaan tehdä sopimuksia diktaattorien kanssa. Kauppaa tullaan käymään kuitenkin tulevina vuosinakin poliittisella tasolla Turkin kanssa, nyt jos koskaan tarvitaan yhtenäinen eurooppa, emme voi antaa rasismin ja diktatuurin repiä eurooppaa kahtia yhtään enempää. Tämä työ alkaa meidän toreilta, ja meidän hallintotavoista. Meidän jokaisen käytös vaikuttaa tulevaisuuteen, nyt on päätettävä onko suomi tulevaisuuden demokratia vai suuntaammeko mekin aikaan, jota eräässä juhlarahassa hallituksemme meille jo esitti.

Viimeiset hetket pelastaa tulevaisuus

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia. Haasteena onkin nyt rakentaa kaupunkeja kestävälle pohjalle, joka suojelee luontoa ja ympäristöä. Tämä kannattaa ja pitää tehdä nyt, muuten 10 – 20 vuoden päästä maksamme moninkertaisesti seurakset. Me haluamme jatkossakin hengittää puhdasta, raikasta ilmaa, kulkea luonnossa, metsissä missä on elämää. (Yllä oleva kuva Thaimaasta, onko tässä LVM tavoitteet, lisää liikennettä ja lämmintä ilmastoa?)

Kovat arvovalinnat mitä nykyinen hallitus tekee, ovat lyhytnäköisiä ympäristön kannalta. Ammattimaisesta liikenteestä poistuu sääntelyä, mikä tuo tuhansia ellei kymmeniä tuhansia autoja liikenteeseen. Samaan aikaan LVM askartelee liikenteen päästöjen kanssa. Lisää alkoholia bensaan ?

Päästöjä saadaan alaspäin tuomalla julkinen liikenne kehä III ulkopuolelle, antamalla ihmisille mahdollisuus elää ilman omaa autoa. Päästöjä saadaan alaspäin nostamalla vähäpäästöiset autot edullisemmaksi käyttää ja hankkia kuin perinteiset polttomoottori autot. Päättäjät ovat sokaistuneet kuskittomista ajoneuvoista ja visioivat robottitakseista. Robottibussit omilla kaistoillaan voivat ehkä olla mahdollisia, mutta takseissa en jaksa uskoa niiden toimintaan. Alla muutama esimerkki, mitä insinöörit eivät ehkä ajattele, kun miettivät algoritmeja.

Robottitaksi saapuu paikalliseen ravintolan eteen kello 1:30 (valomerkin aikaan), taksin tilanneita on paikalla 5 eri seuruetta, kaikki jossain määrin päihtyneinä. Kenet robottitaksi ottaa kyytiin ?

Oletetaan, että joku seurueista pääsee taksin kyytiin. Heitä 6 neljälle istuimelle, miten toimii robotti? Osoitteeksi sanotaan vanha hertsika, lähelle sitä hyppyrimäkeä, katuosoitetta ei ole tiedossa, mihin robotti ajaa? 5 jää matkan varrella pois ja viimeinen nukahtaa. Tietääkö robotti missä kohti alkaa herättämään asiakasta ja miten herätys mahtaa tapahtua? Oletamme, että asiakas sattumalta herää oikeassa kohdassa, maksaa jopa kyydin, mutta jalat ei kanna. Taluttaako robotti asiakkaan kotiin asti?

Samanlaisia ”palveluketjuja” voisin luetella useista avustettavista kyydeistä, mutta jokainen voi niitä itsekkin miettiä.

LVM suunnittelee myös turvaistuinpakkoa takseihin. Ajatus on tietysti turvallisuusnäkökulmasta erittäin hyvä. Aamulla päiväkotiin 13 lasta vievä koulutaksi vie seuraavaksi esikoululaiset, sitten ala-astelaiset ja vielä yhden kierroksen 130 cm pitkiä alaikäisiä lapsia … laskitko montako turvaistuinta auton täytyy ottaa kyytiin töihin lähtiessään? vastaus on 52 kpl. Hyvältä kuullostaa, vai mitä? On liene selvää, että koulukuljetukset siirtyvät busseihin missä turvaistuimia ei tarvita. Taksit joutuvat isoihin asiakaspalveluhaasteisiin, kun kauppaostoksilta kotiin haluava kotiäiti unohti ottaa mukaansa 5 ja 6 vuotiaiden turvaistuimet. Perheellisten kannattaa lain tultua voimaan raahata mukanaan turvaistuimia, koska E-sarja mersuun ei mahdu edes yhdelle lapselle 4 eri kokoista turvaistuinta, siltä varalta, jos joku lapsi osuisi kyytiin tänään.

Absurdia lakivalmistelua, ja se mitä olen kuullut kulissien takana keskusteltavan, on vielä uskomattomampaa. Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa yhteiskuntaa sanelu politiikalta ja ala-arvoiselta lainvalmistelulta.

Jakamistalous on katastrofi ympäristölle, LVM miettii 98 bensaa?

Aikaa on nyt kulunut 6 vuotta, siitä kun Uber, Lyft ja muut jakamistaloustaksit aloittivat toimintansa New Yorkin kaupungissa. Uuden kauniin maailman, jakamistalouden, seurauksena 2015 – 2016 metro menetti 6 – 7 miljoonaa matkaa ja bussit noin 12 miljoonaa matkaa. Nämä matkat tehtiin pääasiassa ns. yksityisautoilla. Yhteensä se tarkoitti 900 miljoonaa ajokilometria yksityisautoilla lisää ja 3 – 4 % lisääntynyttä liikennettä. (Lähde: New York City Streetblog). Tämä ei ole mitenkään kestävää kehitystä ilmaston, ympäristön, talouden tai julkisen liikenteen kannalta. Chrysler 300 2006-2010 mallilla laskettuna CO2 päästöjä tuli vuodessa New Yorkiin 198 000 000 kilogrammaa, huom. kilogrammaa… Tätä ei kompensoida luopumalla 98 oktaanisesta bensasta, ihan edistyneenä arvionakin, joku insinööri varmaan laskee nopeasti paljonko alkoholia pitää lisää Helsingin alueella bensaan, että pysytään edes nykyisissä lukemissa.

LVM perustelee uutta lakia liikenteen palveluista, myös sillä että, uudet tekniikat ja mahdollisuudet vähentävät taksien tyhjänä ajoa ja tätä kautta nostavat käyttöastetta sekä kannattavuutta. Voittajana tietysti on asiakkaat alentuneina hintoina ja taksit parantuneella liikevaihdolla. Palataanpa hetkeksi NYC Streetblogin selvitykseen jakamistalouden vaikutuksesta liikenteeseen.

Luvallinen taksi New Yorkissa ajaa tyhjänä keskimäärin 7 – 8 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Sitten jakamistalouskulkuneuvo, joka siis LVM:n mukaan on tehokkain ja aina se lähin auto, heillä tyhjänä ajoa on 12 – 13 mailia jokaista 10 mailin matkaa kohden. Kuulostaako tämä nyt siltä, mitä ministeriö meille lupaa, vai onko jälleen kerran valmistelussa vain luotettu jakamistalousyhtiöiden antamiin tietoihin? Mistään ei tunnu löytyvän faktaa tukemaan ministerinkin ääneen sanomia arvioita.

Voisiko olla niin, että New York onkin ns. yksittäistapaus, ja muualla asiat on paremmin, ainakin Suomessa ne tulevat olemaan paremmin. Kurkistetaan sitten toiseen kaupunkiin, Lontooseen, missä jakamistalous on kehittynyt liiketoiminnaksi. (Rumpujen kolinaa…) Vuodesta 2009/10 vuoteen 2015 ”private hire taxis”, jotka sisältävät Uberin lukumäärä nousi yli 40000 tuhannella ajoneuvolla. Pelkkiä Uber autoja tuosta määrästä on 25000 kpl. Näiden 2 kaupungin kokemusten perusteella ei voi muuta kuin todeta kaksi isoa asiaa. Ensiksikin yksityisautoilu ei vähene jakamistaloudessa, se lisääntyy, ja yhteiskunnan tukema julkinen liikenne tarvitsee entistä enemmän taloudellista tukea. Toiseksi Suomessa tarvitaan isoja leikkauksia päästöihin, jos laki liikenteen palveluista todellakin tulee voimaan, joka New Yorkin ja Lontoon kokemusten pohjalta, tulee lisäämään päästöjä, sekä ruuhkia.

Vaikka laskelmani ovat vain suuntaa antavia, niin kestävä kehitys ja vihreä talous nousevat parhaiten kehittämällä nykyistä julkista liikennettä ja nykyistä maailman parhainta taksijärjestelmää.

 

 

 

Politiikka ja sananvapaus

 

Kuntavaalit ovat sujuneet Järvenpäässä hyvässä sovussa. Ehdokkaat eri puolueista ovat pitäneet omia teemojaan esillä ja vältelleet joutumasta väittelyyn muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Itse olen tuonut hallituksen politiikkaa ja puolueiden välisiä eroja, hieman ehkä epämuodikkaasti julkisuuteen. Mielestäni äänestäjillä on oikeus tietää millaisten arvojen takana ehdokkaat seisovat. Yksi keino nostaa kissa pöydälle on vanha kunnon provosointi, joka oikein käytettynä tuo keskusteluun monia ääripäitä sekä mahdollistaa myös uusien ratkaisujen löytymisen. Muutenkin suora puhe, ja joskus ehkä hieman ronskikin kielenkäyttö ovat mm. sosiaalisessa mediassa asioita, jotka nostavat tunteet esiin. Tällaista on sananvapaus, ja hyvä näin, kunhan kuitenkin noudatamme toisia kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Vaalikampanjoiden lähestyessä loppuaan, monet kokeneemmat ehdokkaat ovat alkaneet, muistuttelemaan meitä muita siitä, että yhteistyö on tärkeää, jopa niin tärkeää, ettei ihan kaikkea saisikaan kampanjan aikana ääneen sanoa. Onko tilanne lautakunnissa edelleen sellainen, että yksittäinen pienen puolueen edustaja tottelee isoja puolueita tai on yhteistyökyvytön? Raikas tuulahdus 1800 luvulta, isäntä käskee ja renki tekee kulttuurista? Kaikesta sydämestäni toivon, että asia ei ole näin, koska muuten vain vahva edustaja pärjää lautakunnissa ja heikot ovat paikalla vain kuuntelemassa mitä on suunnitteilla.

Kuulostaa ehkä kaukaa haetulta, mutta ei tarvitse kuin hieman kriittisin silmin tutkia miten 3 puolueen hallitus tekee esityksiä eduskunnalle ja ajaa aggressiivisesti, myös omien kansanedustajien mielipiteet hiljaisiksi, perustuslakivaliokunnalla on usein kysymyksiä ja oikeuskanslerinkin mielestä valmistelua voitaisiin parantaa. Mitä enemmän annamme tälle uudelle, poliittiselle kulttuurille tilaa kunnissa ja kaupungeissa, sitä kauemmaksi ajaudumme demokratiasta. George Lucas toi tätä samaa demokratian asteittaista purkamista hienosti esiin Tähtien Sota elokuvissaan. Sarjan 3 osassa Tasavallan Senaatti, luovuttaa vallan yksinvaltiaalle, keisarille. Senaatti nousee seisomaan ja antaa raikuvat aplodit uudelle keisarille. Senaattori Amidalan kommentti: ”So, this is how democracy dies, with the sound of applause”. Vielä ei suomessa tietenkään olla tällä asteella, mutta hallituksen suunta maakuntineen on sama.

9.4.2017 on jokaisella mahdollisuus äänestää oikeudenmukaisen, avoimen ja demokraattisen hallinnon puolesta. Ääni näiden arvojen puolustajille on voitto demokratialla ja keskisormi isäntien komennolle. Yhteistyö on yhteistyötä, se on demokratian kunnioittamista ja puolustamista. Kaupunkilaisten äänien kunnioittamista. Kompromissit mitä yhdessä tehdään, heijastavat äänestystulosta, mutta kuitenkin kunnioittavat myös vähemmistöön jääneiden äänestäjien toiveita.

Vihreät ehdokkaat ovat eniten ilmoittaneet ennakkoon vaalirahoituksensa, myös allekirjoittanut on tämän tehnyt. Vihreät ovat jo pitkään puhuneet avoimen päätöksenteon puolesta, oikeudenmukaisesta kohtelusta, ympäristön suojelusta ja jokaisesta huolehtimisesta. Pelastetaan yhdessä demokratia, äänestetään 9.4.2017 vihreitä ehdokkaita.

 

 

 

Miksi Vihreät?

Ihmisillä on monenlaisia ennakkokuvitelmia, siitä millaisia ovat vihreät tai perussuomalaiset jne. Lähdettyäni ehdolle, en osannutkaan arvata miten varmoina ja ainoina totuuksina ihmiset näitä ns. stereotypioita eri puolueiden edustajista pitävät. Yrittäjä ystävieni kommentit olivat etupäässä ”Vihreät en olisi uskonut”, ”Sähän olet lihansyöjä”, ”Väärä puolue, sun pitäisi olla perussuomalaisissa”, muutama mainitakseni. Moottoripyöräharrastus puolelta kuulin mm. ”Lääkkeet Tuomas”, ”Eix sun pitäis ajaa polkupyörällä” …

Liityttyäni vihreisiin ja lähdettyäni ehdolle, myös vihreät kyselivät mikä sai minut lähtemään vihreisiin ja jo esittäytyessäni mainitsinkin, että minun kaltaisia jäseniä saattaa olla tulossa enemmänkin. Kerron nyt tässä miksi juuri vihreät, onhan tänään YLE:ssä vihreiden puoluepäivä. Saatat ehkä löytää minutkin yleisöstä.

Ilmastonmuutos ja ympäristö. Miten moottoripyöräilyä harrastava ja autoilulla elantonsa hankkiva mukamas on ihmisen haitallista toimintaa vastustava? Ensinnäkin taksi on juuri se puuttuva lenkki, jonka avulla yhä useampi voi jättää oman auton hankkimatta. Toiseksi vaikka kaikki suomen moottoripyörät seisoisivat koko kesän, ei sillä minkäänlaista merkitystä ilmastoomme. Ihmisiä usein syyllistetään oman käytöksen aiheuttamasta haitasta ympäristöön. Onhan silläkin oma merkityskin. Esim. jätteiden lajittelu, kertakäyttötavaran ja turhan muovin välttely, kierrätys esineissä ja vaatteissa jne. Mitä tulee liikenteeseen, niin tehokkaampia keinoja on julkisen liikenteen parantaminen ja autojen päästöjen laskeminen. Earth Hour teemana oli lihatuotannon tuotteiden vähentäminen, tämäkin on asia, joka ei hoidu syyllistämällä tai pelkällä valistuksella. Tarvitsemme kestäviä vaihtoehtoja, ja näiden saamiseksi tarvitsemme yhteiskunnallisia päätöksiä ja strategioita.

Vihapuheet ja rasismi. Olen nuoresta asti ollut tekemissä, lähinnä työelämässä maahanmuuttajien kanssa ja itsekin olen ollut Englannissa -90 luvulla maahanmuuttajana. Minulle eri kansalaisuudet ja kulttuurit ovat oikeasti rikkaus. Voimme oppia paljon asioita toisista kulttuureista ja viedä meidän parhaita puolia muille. Kotoutus ei ole Suomessa onnistunut niin hyvin kuin se olisi voinut onnistua. Suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin haluaa kunnioittaa suomalaista yhteiskuntajärjestystä ja lakejamme, vaikka ne sotivatkin monella tapaa oman kulttuurin vastaavia asioita. Paljon on kuitenkin korjaamista myös omissa asenteissamme, mietitään hetki miltä maahanmuuttajasta tuntuu saada sylkeä naamalle, kuunnella huutelua perään jne. Aggressiot, luo aggressioita ja vähitellen myös maahanmuuttajan on entistä vaikeampaa pitää yllä positiivista asennetta ja kunnioitusta meitä kohtaa. Yhdessä onnistumme varmasti paremmin.

Arvot. Jokainen puolue kertoo julkisesti omat arvonsa. Vihreiden arvot voin milloin tahansa allekirjoittaa. Kolmen puolueen hallitus on näyttänyt, ettei näiden puolueiden arvomaailmat kohtaa omaani, ja toisaalta vaikka vasemmistossa ollaankin samoilla linjoilla tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kanssa, niin heilläkin tuntuu raha menevän ympäristön edelle, ja yrittäjä on lypsylehmä ilman oikeuksia. Ymmärrän toisaalta senkin, mutta sen kaltainen politiikka on lyhytnäköistä ja lopulta tuhoisaa.

Eräs ystäväni kuvasi hienosti rahan ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen suhdetta, ja olen tätä usein lainannut.

”Sitä voi koittaa pidättää hengitystä samalla kun laskee rahoja, oikea järjestys selviää nopeasti!”.

Jamppa ja palvelut

Muutimme rouvan kanssa Jamppaan loppuvuonna 2008, Helsingin puuvallilasta. Ilahduin heti ensimmäisinä päivinä paikallisten ihmisten välittömyydestä ja suorapuheisuudesta. Haltianpolulla käveli vastaan herrasmies kevyessä nousuhumalassa ja kyseli tukevalla kallion murteella tupakkia ja tulta. Tunsin tulleeni kotiin. Naapuritalon päädyssä kerääntyy talon asukkaita varsinkin kesäisin tupakille ja seurustelemaan (juoruamaan) paikallisista asioista ja ihmisistä, aivan kuten Vallilassa ja Kalliossakin… Jamppa on hieno paikka.

Vuonna 2008 meillä oli Maahisentien kulmassa kioski, jossa oli mukava käydä kahvilla ja ostoksilla. Meillä oli tietysti myös, neuvola, hammashoitola, sosiaalitoimisto. JUST ”keräsi” kaikki yhden katon alle, mitä en pidä ollenkaan huonona asiana. Meillä oli Rekikadulla äänestyspaikka, nuorisotilat ja kappeli. Näistä on enää kappeli jäljellä. Samaan aikaan Jampan asukasluku nousee, kun palvelut viedään pois.

Seuraavina varmaan apteekki ja ostari? Ostoskeskus alkaa olla jo harvinaista 70 luvun betonilähiöostari historiaa, jota on monissa kaupungeissa purettu uuden alta pois. Olen seurannut, miten kaupungissamme vanhoista taloista hankkiudutaan eroon. Ne tyhjennetään, annetaan muutaman vuoden rapistua ja sitten kaikessa hiljaisuudessa puretaan.

Mitä jää Jamppaan, jos ostari puretaan? tuleeko tilalle mitään vastaavaa? Viime kesänä meiltä vietiin valot, ylläolevan kuvan otin viime kesänä, kun kerrankin valot toimivat… ja kuten näkyy, valaistus on jotain surullisen ja ankea väliltä. Pyörätiellä ei näe kuin metrin eteenpäin, kun valot on autotielle suunnattuja. Olen nähnyt monissa kaupungeissa, kuinka yhdestä valotolpasta on vedetty kaksi lappua toinen autotielle ja toinen pyörätielle.

Viime kesänä meiltä siis vietiin valot, selityksiä olen saanut kaksi. Ensimmäisenä kuulin, kuinka valojenohjausjärjestelmä on rikki tai toimii epäluotettavasti. Uusiminen on kuulemma iso ja kallis projekti. Toisen selityksen sain viime viikolla, kaupunki hakee kesäisin säästöjä sammuttamalla katuvalot öisin. Pimeään kun lisätään sade ja polkupyörä, jonka vauhti on 20 km/h syntyy venäläinen ruletti, joka oli lähellä laukeamista useaan kertaan. Miten käy ensi kesänä, jatkuuko Jampan alasajo ja venäläinen ruletti?

Jos kaupunkilaiset valitsee valtuustoon Jamppalaisia ehdokkaita, on tulevaisuutemme varmasti paremmissa käsissä. Hoidetaan Jamppa takaisin kaupunkikehityksen keskiöön ja avataan seuraavissa vaaleissa Rekikadun äänestyspaikka uudelleen.

Minut muita vihreitä ehdokkaita tapaat Jampan ostarilla ensi maanantaina 27.03.2017 klo 14-16. Yhdessä saamme Jampan palvelut pelastettua.

 

Liikenne ja liikkuminen Järvenpäässä

Järvenpään kaupunkikehitys järjestää kolmena iltana kaupunkilaisille työpajaillan entisessä lentävässä lapasessa. Tänään oli vuorossa Liikenne ja Liikkuminen. Ennalta odotukset olivat ehkä hieman skeptiset, mutta ilmapiiri muuttui heti kun astuin ovesta sisään. Paikalla olikin jo hienosti iso osa kaupunkikehityksen väkeä. Järvenpään asemakaavaa suunnitellaan nyt vuodelle 2040 asti, ja keskustan elävöittämisestä aloitetaan.

Prosessina hanke etenee vaiheissa, nyt ollaan vielä alkumetreillä, ja alustavia selvityksiä on jo saatu valmiiksi. Järvenpäästä halutaan liikenteellisesti ja rakenteellisesti toimivaa kaupunkia. Kaupunkia halutaan alkaa, kehittämään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ehdoilla. Ajatus on kyllä kehittämisen arvoinen. Samalla kuitenkin, pidetään mukana joukkoliikenteen kehittämistä ja yksityisautoilua. Jotenkin ainutlaatuista saada kaikkia kehitettyä eteenpäin niin, ettei ne olisi jostain toisesta liikkumisen muodosta pois. Kompromisseja tulee varmasti ja win / win / win vaihtoehtoja ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista joka tilanteessa saada aikaan.

Asemanmäelle on tulossa isoja muutoksia, lisäraiteen rakentaminen on jo alkanut siltatöillä ja rautatieaseman alueella työt alkanevat jo ensi vuonna. Taksiasema siirtyy Scandicin parkkipaikalle, ja mäelle sen tilalle on tulossa bussiasema, hienoinen laitureineen radan viereen. Yksityisautoilu päättyy asemanmäellä kokonaan, ja saattoliikenne sullotaan neuvoksenkujalle, ja toivottavasti myös Aallopin puolelle. Siirtyminen busseista juniin, ja päinvastoin tulee helpottumaan huomattavasti.

Pohjoisväylä / Helsingintie risteys on seuraavana työlistalla. Kaistoja lisätään molemmille kaduille niin, että risteyksen pääsee joka suunnasta ylittämään kahdella kaistalla. Keskustan kehä (Helsingintie / Rantakatu / Postikatu / Myllytie / Kartanontie) toimii nyt jo liikenteen kerääjänä, joka näkyy ruuhka-aikoina Helsingintiellä ja Rantakadulla. Lääkärinkujalla olevaa puomia ollaan jossain vaiheessa siirtämässä Polvipolun ja Vaarinkadun risteykseen. Ehdotukseni Lääkärinkujan avaamisesta ei saanut kannatusta, välityskyky ei kuulemma riitä ja tuleva hyvinvointikampus tarvitsee oman tilansa. Olen edelleen sitä mieltä, että Helsingintien painetta voisi laskea ainakin osittain läpiajoa sallimalla, edes toiseen suuntaan.

Perhelän korttelin purku on alkamassa jo huhtikuussa. Samaan rakennushankkeeseen tulee liikenneympyrä Helsingintien ja Mannilantien risteykseen, ja myöhemmässä vaiheessa myös Yhteiskouluntien sekä Rantakadun risteyksiin.

Keski-uudenmaan poikittaisväylää suunnitellaan niin, että Vähänummentieltä pääsee jossain vaiheessa, myös raskasliikenne, suoraan Nukariin ja sieltä Tampereenväylälle. Samalla Pietilän alueelle on tulossa yritys / teollisuustoimintaa. Tämä lupaa lisää työpaikkoja kaupunkiin.

Pyöräilijöitä ei unohdettu, vaikka alussa korostettiin kevyen liikenteen ehdoilla etenemistä, niin tämä teesi ei mielestäni mitenkään silmille hypännyt suunnitelmissa. Pyörätieverkostoa on tarkasteltu hienosti kulkuvälineen näkökulmasta. Reitit laidoilta keskustaan on tarkoitus saada kuntoon. Eriknäsintien rinnalle on yhteistyössä Tuusulan ja ELYn kanssa tulossa pyörätie. Kohta siis pääsee polkupyörätietä Järvenpäästä Hyvinkäälle.

Keskusteluissa nousi esiin muutamia ongelmia nykyisessä pyörätieverkossa, ja niihin luvattiin puuttua. Katuvalojen osalta en saanut vastausta, ilmeisesti venäläinen ruletti kesäöinä autoilijoiden ja pyöräilijöiden kanssa jatkuu tänä vuonna. Äänestettiin lopuksi myös siitä, että pitäisikö pyörätiet jakaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille puoliksi. Me jakamisen puoltajat taidettiin ohuesti hävitä tämä äänestys.

Bussiliikenteestä puhuttiin, mallina oli kutsuliikenteen kehittäminen ja HSLn pelastava tuki. Kutsuliikennettä ei mielestäni ole saatu missään toimimaan, ja useilla paikkakunnilla siitä on luovuttu. Naapurissa mielestäni vielä joku aika sitten toimi (jos toimi) eräänlainen sampokyyti systeemi, lienee sekin jo haudattu. Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että ihmiset eivät tiedä mistä, monelta ja mikä bussi menee, sinne minne pitäisi päästä. Tähän oli jo saatu hieman helpotusta lisäämällä Järvenpään sisäiset linjat matka.fi palveluun. Vielä kun tämä tieto saataisiin ihmisille, hyvä alku voisi olla esimerkiksi kaupungin sivuilla kertoa tästä. Tällä pääsee liikkeelle, muttei tarpeeksi pitkälle. Paikalla äänestettiin myös maksuttoman sisäisen liikenteen puolesta, mielestäni se voisi pelastaa sisäisen liikenteen ja tuoda elämää kaupunkiin. Kutsuliikenne kuuluu historiaan, yhtenä epäonnistuneena kokeiluna.

Tilaisuus oli hyvä, saatiin paljon aikaiseksi keskustelua, ja uskon myös kaupunkikehityksen saaneen tilaisuudesta paljon irti. Tällaisilla kansalaiskuulemisilla ja avoimella tiedon vaihdolla saadaan varmasti positiivinen henki ja voima tulevaisuuteen.

Hyvä Järvenpää, aivan loistavaa. Ensi viikolla viheralueet ja kulttuuri.

 

Polkupyörällä Järvenpäässä

Siitä on muutama vuosi kulunut, kun viimeksi ajoin itse polkupyörällä. Vielä vuosi tuhannen vaihteessa omistin itse kustomoidun harjoituskilpapyörän, jolla päivä lenkit venyivät joskus 120 kilometriin. Silloinen pyörä oli kuitenkin hyötyliikuntaväline, työmatkapyörä. Kuljin silloin Mellunmäestä Kamppiin, sitten Kivenlahdesta – Kamppiin, jonka jälkeen vielä Kivenlahdesta – Kaisaniemeen sekä Herttoniemen rannasta – Hakaniemeen. Pyörästä jouduin luopumaan työmatkoilla, kun vaihdoin ammattia, ja aloitin taksinkuljettajana. Autohalleissa ei ole suihkuja tai sosiaalitiloja missä vaihtaa vaatteita.

Kokemusta siis kaupunkipyöräilystä on melko runsaasti. Liikkuminen pyörällä 1990 ja 2000 lukujen Helsingissä oli vaarallista ja tarkkana sai olla koko ajan. Silloin kehittyi myös tunteiden aisoissa pitäminen aivan uudelle tasolle. Noin 20 kilometrin matkalla, olisin helposti saanut 2 – 3 hermoromahdusta tai tappelua aikaiseksi, autoilijoiden, kävelijöiden ja bussikuskien kanssa. Totuus kuitenkin on, että olen aina ollut tapauskohtaisesti kävelijä, autoilija, motoristi tai pyöräilijä, ja näen tilanteita monesta eri näkökulmasta. Ihmiset tekevät virheitä, joskus vähän rikkovat liikennesääntöjäkin, mutta kohdalleni ei kovin montaa kertaa ole sattunut vahingoittamistarkoituksessa käyttäytyvää henkilöä.

Tänäänkään en sellaista kohdannut. Ajoin Jampasta, Järvenpään huipulta kohti keskustaa melko rennosti noin 15 minuuttia. Matkalla 2 kertaa jouduin pysähtymään risteyksessä, kun jalankulkija seisoi keskellä tietä ja molemmat katsoivat minua suoraa silmiin. Kumpaakin yritin katse kontaktin jälkeen ohittaa, ja molemmat ottivat askeleen samaan suuntaan, jolloin tällainen ylipainoinen tasapainoileva pyöräilijä joutui hakemaan tukea maapallon pinnalta molemmilla jaloilla. Takaisin tullessani en kohdannut mitään, ongelmia. Muistin menomatkalta, missä kohti katu oli siinä kunnossa, että kannatti kiertää tai vaihtaa puolta.

Autoilijan ja motoristin näkökulmasta pyöräilijät ja jalankulkijat sopivat hyvin samalle pyörä-/kävelytielle, mutta kävelijänä tai pyöräilijänä huomaa, kyllä miten väistelyä tapahtuu jo parin kilometrin matkalla, ja kun kevät tuo lisää pyöriä liikenteeseen vaaratilanteita tulee varmasti lisää. Motoristi kaipasi myös peilejä ohjaustankoon.

1990 luvun lopulla Helsingin Bulevardilla otettiin käyttöön pyöräkaistat. Ne muutettiin melko nopeasti yksisuuntaisiksi, sitten vielä lisättiin poliisit ratsaamaan väärin ajavia pyöräilijöitä. Ajatus on kuitenkin hyvä, Järvenpäässäkin kannattaisi jakaa pyörätiet keskiviivalla jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Jostain syystä vain Mannilantie Neuvoksenkujan ja Sibeliuksenkadun välillä oli poistettu hiekasta. Hiekat kannattaa poistaa nyt, kun on vielä märkää ja katupölyt eivät nouse keuhkoihin.

 

Siivooja ja kokki

Katselin netistä viimeisen Järvenpään kaupunginvaltuuston kokouksen. Kokouksessa päätettiin perustaa uusi yritys ”JATS”, johon siivous ja ateriapalvelut jatkossa siirtyvät. Kokouksessa oli puhetta työntekijöiden työsuhdeturvasta ja siitä, että henkilöstöä ei vähennetä. Siivoajat tulevat jatkossa tekemään kokin töitä ja kokit siivoajien töitä. Itse uskon, ettei kumpikaan ei tule toteutumaan esitetyllä tavalla. Esittelyä varjosti kummallinen kiireellisyys, ikään kuin se olisi saatava aikaan nykyisellä valtuustolla. Olen opiskellut ja työskennellyt ravintola-alalla toistakymmentä vuotta, ja nähnyt tätä toimenkuvien yhdistelyä jo ravintolassa. Romanttisissa kuvitelmissa kokit tarjoilevat ruokia ja tarjoilijat toimivat portsareina sekä tiskaajina, kaikilla on töitä ja viihtyvät hienosti, asiakkaat saavat kosketuksen keittiöammattilaisiin, syntyy kustannussäästöä ja hinnat pysyvät kohtuullisina.

Todellisuudessa laatu kärsii, puolivalmisteiden käyttö lisääntyy, raaka-aine kustannukset nousevat ja kaikki lopulta realisoituu tuotteessa. Ravintolakokin tutkinto kestää 3 vuotta ja siivoajan tutkinto varmaan saman verran. Molemmissa ammateissa on vaatimukset ja soveltuvuudet, jotka eivät täysin kohtaa. Tulevaisuudessa tarvitaan siis 6 vuoden koulutus, läjä erilaisia passeja ja molempiin ammatteihin soveltuvia työntekijöitä. Konsulttien unelmissa tämä ei varmaan ole mikään ongelma, mutta moniko nykyisistä työntekijöistä täyttää nämä vaatimukset? Epäilen ettei tällä hetkellä kukaan. Oma motivaationi kokkina lähteä hiekoittamaan pihaa tai desinfioimaan vessoja ei riittäisi työssä pysymiseen, ehkä olen poikkeus, kaupungin puolesta todellakin toivon näin. Kuka sitten koordinoi työtehtävät? Tarvitaanko kenties konsultteja tai teknikoita työnohjaukseen? Ajatus tehokkaasta tuotannosta alkaa rapistua jo alkumetreillä.

Esittelijä unelmoi uuden yrityksen lähtevän kilpailemaan maakuntaan tällä konseptilla, kustannustehokkaana palveluntuottajana? Paperilla se voi siltä tosiaan näyttää, mutta todellisuudessa se on fantasiaa. Pahimmillaan huonosti motivoituneet kokki-siivoajat muodostavat sellaisen tuotantorakenteen, jolla ei ole laadullisesti mitään toivoa edes pitää kiinni Järvenpään palveluiden tuottamisesta.

Vuositasolla tämä maksaa kaupungille 120000 ostojen arvolisäveroina ja noin 60000 kerta verona yrityskaupasta (+ konsulttien palkkiot). Erilaisia vaihtoehtoja oli kuulemma mietitty, tämäkin alkaa tuoksua vakioselitykseltä, jolla vältytään ongelman realistisilta ratkaisuvaihtoehdoilta. Väkisin tulee mieleen, että onko valtuusto kuitenkaan se ylin päättävä elin vai käyttääkö virkamiehet valtuustoa kuin kumileimasinta?

Opetushallituksen moniste vuodelta 2003 ”Turvallisesti työssäoppimassa” listaa muutaman riskialueen joista esimerkiksi siivoajalla ole välttämättä tietoa. Näitä ovat mm. fysikaaliset, kemialliset, biologiset, psykososiaaliset, tapaturma- ja ergonomiariskit. Luultavasti konsulteille on vielä käyttöä vuosiksi, ja siihen sulavat säästötkin. Pääasia on, että saatiin taas yhtiöitettyä, myöhemmin voidaan todeta, että se oli huono päätös ja haudataan koko sotku hiljaisuudessa.

Jokaisesta kasvuyrityksestä, jollainen JATS: kin kuulemma on, yrittäjät ja johtajat kaikki kertovat menestyksen takana olevan hyvin motivoituneet työntekijät sekä ohut / joustava / mukautuva organisaatio. Ilmeisesti tässä kohtaa virkamiesjohtaja vain kirjoittaa määräyksen henkilöstölle, että ruvetkaa motivoitumaan…

Toimimaton julkinen liikenne on kuin sydän ilman verta

Tätä kirjoittaessani on lauantai 11.2.2017. Miten pääsisin Jampasta tokmannille ostoksille, julkisilla ? Elämme siis vuotta 2017. Kello on nyt 13.08, seuraava juna keskustaan lähtee 13:15 siihen en ehdi, seuraava lähtee 13:45 hinta 2,60 € VR-sovelluksella, muistaakseni 3,10 € junasta. Sitten seuraavaksi miten pääsen eteenpäin ? Googletin bussi Järvenpää – Terhola ja ensimmäinen linkki on Järvenpään kaupungin sivu Joukkoliikenne ja aikataulut, kuulostaa lupaavalta. Sivulta nyt ei tietenkään löydy suoraan tietoa monelta bussi lähtee, jatkan selaamista ja siirryn matkahuollon reittihakuun.

Entisenä Helsinkiläisenä mieleen tulee, että täältä ostetaan lippuja Turkuun ja Ouluun, löytääköhän haku Terholan ? Itse asiassa kyllä löysi ja pysäkkikin on Citymarketilla. Hinta 2 € ja seuraava lähtö on jo 14:10. Hienoa näyttäisi vielä olevan noin pysäkkiaikataulukin, tosin se on ilmeisesti vain suuntaa antava arvaus.

Yhteenvetona voisi todeta, että matka kauppaan kestää noin tunnin lähtö päätöksestä julkisilla, matkaa on noin 3,7 km.

Näin hyvin ei asiat tietenkään ole, tarkemmin kun tutkitaan, niin bussivuoroja on koko päivänä 6 kpl, sunnuntaina 0 kpl ja arkisin 11. Lauantaina ensimmäinen lähtee noin 9 aikaan ja viimeinen ennen klo 17. Arkisin ensimmäinen 7:20 ja viimeinen 18:05.

Rahaa kuluu matkoihin lauantaina yhdeltä hengeltä 4,60 – 5,10 kahdelta hengeltä 9,20 – 10,20. Taksi maksaisi samaan kellon aikaan 11,70 ilman odotuksia ja matka kestäisi 6 minuuttia. Tarvitaan siis melkoista sissihenkeä, googlettamista, jotta pääsee ensin lomakkeelle, jonka täytettyä saa selville bussiaikataulu. Kaiken lisäksi 2 hengeltä kuluu lähes saman verran rahaa, kuin taksilla kulkemiseen.

Mitä jos bussi olisikin ilmainen ? Tilanne voisikin olla ihan toisenlainen, busseista voisi todellakin tulla julkisia kulkuvälineitä.

-Tuomas Käyhkö Järvenpään Vihreät