Siivooja ja kokki

Katselin netistä viimeisen Järvenpään kaupunginvaltuuston kokouksen. Kokouksessa päätettiin perustaa uusi yritys ”JATS”, johon siivous ja ateriapalvelut jatkossa siirtyvät. Kokouksessa oli puhetta työntekijöiden työsuhdeturvasta ja siitä, että henkilöstöä ei vähennetä. Siivoajat tulevat jatkossa tekemään kokin töitä ja kokit siivoajien töitä. Itse uskon, ettei kumpikaan ei tule toteutumaan esitetyllä tavalla. Esittelyä varjosti kummallinen kiireellisyys, ikään kuin se olisi saatava aikaan nykyisellä valtuustolla. Olen opiskellut ja työskennellyt ravintola-alalla toistakymmentä vuotta, ja nähnyt tätä toimenkuvien yhdistelyä jo ravintolassa. Romanttisissa kuvitelmissa kokit tarjoilevat ruokia ja tarjoilijat toimivat portsareina sekä tiskaajina, kaikilla on töitä ja viihtyvät hienosti, asiakkaat saavat kosketuksen keittiöammattilaisiin, syntyy kustannussäästöä ja hinnat pysyvät kohtuullisina.

Todellisuudessa laatu kärsii, puolivalmisteiden käyttö lisääntyy, raaka-aine kustannukset nousevat ja kaikki lopulta realisoituu tuotteessa. Ravintolakokin tutkinto kestää 3 vuotta ja siivoajan tutkinto varmaan saman verran. Molemmissa ammateissa on vaatimukset ja soveltuvuudet, jotka eivät täysin kohtaa. Tulevaisuudessa tarvitaan siis 6 vuoden koulutus, läjä erilaisia passeja ja molempiin ammatteihin soveltuvia työntekijöitä. Konsulttien unelmissa tämä ei varmaan ole mikään ongelma, mutta moniko nykyisistä työntekijöistä täyttää nämä vaatimukset? Epäilen ettei tällä hetkellä kukaan. Oma motivaationi kokkina lähteä hiekoittamaan pihaa tai desinfioimaan vessoja ei riittäisi työssä pysymiseen, ehkä olen poikkeus, kaupungin puolesta todellakin toivon näin. Kuka sitten koordinoi työtehtävät? Tarvitaanko kenties konsultteja tai teknikoita työnohjaukseen? Ajatus tehokkaasta tuotannosta alkaa rapistua jo alkumetreillä.

Esittelijä unelmoi uuden yrityksen lähtevän kilpailemaan maakuntaan tällä konseptilla, kustannustehokkaana palveluntuottajana? Paperilla se voi siltä tosiaan näyttää, mutta todellisuudessa se on fantasiaa. Pahimmillaan huonosti motivoituneet kokki-siivoajat muodostavat sellaisen tuotantorakenteen, jolla ei ole laadullisesti mitään toivoa edes pitää kiinni Järvenpään palveluiden tuottamisesta.

Vuositasolla tämä maksaa kaupungille 120000 ostojen arvolisäveroina ja noin 60000 kerta verona yrityskaupasta (+ konsulttien palkkiot). Erilaisia vaihtoehtoja oli kuulemma mietitty, tämäkin alkaa tuoksua vakioselitykseltä, jolla vältytään ongelman realistisilta ratkaisuvaihtoehdoilta. Väkisin tulee mieleen, että onko valtuusto kuitenkaan se ylin päättävä elin vai käyttääkö virkamiehet valtuustoa kuin kumileimasinta?

Opetushallituksen moniste vuodelta 2003 ”Turvallisesti työssäoppimassa” listaa muutaman riskialueen joista esimerkiksi siivoajalla ole välttämättä tietoa. Näitä ovat mm. fysikaaliset, kemialliset, biologiset, psykososiaaliset, tapaturma- ja ergonomiariskit. Luultavasti konsulteille on vielä käyttöä vuosiksi, ja siihen sulavat säästötkin. Pääasia on, että saatiin taas yhtiöitettyä, myöhemmin voidaan todeta, että se oli huono päätös ja haudataan koko sotku hiljaisuudessa.

Jokaisesta kasvuyrityksestä, jollainen JATS: kin kuulemma on, yrittäjät ja johtajat kaikki kertovat menestyksen takana olevan hyvin motivoituneet työntekijät sekä ohut / joustava / mukautuva organisaatio. Ilmeisesti tässä kohtaa virkamiesjohtaja vain kirjoittaa määräyksen henkilöstölle, että ruvetkaa motivoitumaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.